Minä kieli- ja viestintäasiantuntijana (POMM1083)
Korvaustehtävä
Lukemani kirja on Disneyn Tuhkimo. Tämä oli lapsuuteni suosikkikirja, jonka vuoksi halusin tarkastella sitä, miten sen sisältöä voisi käsitellä alakoulussa oppilaiden kanssa.
Kirjan sisältöä voitaisiin käsitellä minkä ikäisten kanssa tahansa. 1-4. luokkien kanssa kirjan teemoja voitaisiin käsitellä pintapuoleisesti, mutta esimerkiksi 5-6. luokkalaisten kanssa voitaisiin käsitellä syvempiä merkityksiä sekä sitä, miten tarinaa on brändätty mediassa, sen historiaa, sen käsittelemiä teemoja sekä miten siitä on tehty esimerkiksi useita elokuvia.
6.luokkalaisten kanssa voitaisiin esimerkiksi hyödyntää puhumalla oppimista. OPS:in mukaisesti pyrittäisiin täyttämään tavoitteet T1, T2, T5, T6, T9 ja T10. Sisältöinä S1 vuorovaikutustilanteissa toimiminen sekä S2 tekstien tulkitseminen. Työskentely aloitettaisiin lukemalla yhdessä parin kanssa pätkää kirjasta. Vuorolukemisen jälkeen oppilaat keskustelevat lukemastaan pätkästä ja siitä, miten he itse sen tulkitsevat ja mitä ajatuksia teksti heissä herätti. Tämän jälkeen yhdistetään kaksi paria, jolloin saadaan isommat ryhmät. Tässä vaiheessa oppilaat keskustelevat tarinan rakenteesta ja pyrkivät tunnistamaan kyseisen genren, teemat ja kirjallisuuden tyypille ominaisia piirteitä. Ryhmäkeskustelun jälkeen ajatukset jaetaan yhdessä koko ryhmän kesken opettajajohtoisesti. Opettaja esittää kysymyksiä liittyen tekstin teemoihin, rakenteeseen sekä selvittää koko ryhmän tekemiä tulkintoja. Tulkinnoissa todennäköisesti on eroja, riippuen esimerkiksi oppilaiden aikaisemmista kokemuksista ja siitä, onko teksti aikaisemmin tuttu.
Työskentelyarvioitaisiin oppilaiden tekemien itsearviointien perusteella sekä jatkuvan arvioinnin avulla. Ryhmätyöskentelytaidot sekä omat vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat arvioinnin keskiössä. Oppilaat saavat arvioida omaa kykyä ottaa muut huomioon, miten osaa ilmaista itseään sekä esittää omat tulkinnat ja kykyä perustella omia ajatuksia.
Kirjan sisältöä voitaisiin käsitellä minkä ikäisten kanssa tahansa. 1-4. luokkien kanssa kirjan teemoja voitaisiin käsitellä pintapuoleisesti, mutta esimerkiksi 5-6. luokkalaisten kanssa voitaisiin käsitellä syvempiä merkityksiä sekä sitä, miten tarinaa on brändätty mediassa, sen historiaa, sen käsittelemiä teemoja sekä miten siitä on tehty esimerkiksi useita elokuvia.
6.luokkalaisten kanssa voitaisiin esimerkiksi hyödyntää puhumalla oppimista. OPS:in mukaisesti pyrittäisiin täyttämään tavoitteet T1, T2, T5, T6, T9 ja T10. Sisältöinä S1 vuorovaikutustilanteissa toimiminen sekä S2 tekstien tulkitseminen. Työskentely aloitettaisiin lukemalla yhdessä parin kanssa pätkää kirjasta. Vuorolukemisen jälkeen oppilaat keskustelevat lukemastaan pätkästä ja siitä, miten he itse sen tulkitsevat ja mitä ajatuksia teksti heissä herätti. Tämän jälkeen yhdistetään kaksi paria, jolloin saadaan isommat ryhmät. Tässä vaiheessa oppilaat keskustelevat tarinan rakenteesta ja pyrkivät tunnistamaan kyseisen genren, teemat ja kirjallisuuden tyypille ominaisia piirteitä. Ryhmäkeskustelun jälkeen ajatukset jaetaan yhdessä koko ryhmän kesken opettajajohtoisesti. Opettaja esittää kysymyksiä liittyen tekstin teemoihin, rakenteeseen sekä selvittää koko ryhmän tekemiä tulkintoja. Tulkinnoissa todennäköisesti on eroja, riippuen esimerkiksi oppilaiden aikaisemmista kokemuksista ja siitä, onko teksti aikaisemmin tuttu.
Työskentelyarvioitaisiin oppilaiden tekemien itsearviointien perusteella sekä jatkuvan arvioinnin avulla. Ryhmätyöskentelytaidot sekä omat vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat arvioinnin keskiössä. Oppilaat saavat arvioida omaa kykyä ottaa muut huomioon, miten osaa ilmaista itseään sekä esittää omat tulkinnat ja kykyä perustella omia ajatuksia.
0 kommenttia
Sisältö
Tässä sivustossa esittelen omaa kieli- ja viestintäosaamistani opintojakson POMM1083-tehtävien, kirjallisuuden ja demojen mukaisesti.
Itsearviointi kurssin lopuksi
Opintojakson alussa oma kiinnostus opintojaksoon oli melko vähäinen. Suomen kieli ja kirjallisuus ei ole koskaan ollut suurimpia kiinnostuksen kohteitani. Kuitenkin opintojaksolla käsitellyt asiat saivat minut ymmärtämään miten tärkeää tulevaisuuden opettajana on olla kiinnostunut kirjallisuudesta. Osaan tällä hetkellä tehdä parempia pedagogisia päätöksiä ja valintoja suomen kielen ja kirjallisuuden opettamiseen sekä ottaa huomioon erilaiset oppijat. Opettajana tulee olla kartalla yhteiskunnallisista asioista sekä asioista, mitä globaalilla tasolla tapahtuu. Tässä minun täytyy vielä kehittyä, jotta osaan vastata oppilaiden kysymyksiin heitä askarruttavista asioista. Esimerkiksi uutisia tulee seurata enemmän sekä yleisesti lukea enemmän erilaista kirjallisuutta. Opintojaksolla käsiteltiin alkukartoituksen ja -testin mukaisesti erilaisia tekstejä, joiden tulkitsemisessa koin kehittyneeni. Yksi mielenkiintoisin käsitelty aihe oli lukemaan opettaminen, sillä se on kaiken oppimisen pohja. Olisin halunnut saada vielä lisää tietoa sekä syventyä enemmän siihen, miten huomioida S2-oppilaat ja miten saada tukea oppilaille, joiden on haastavaa lukea tai on ongelmia lukemiseen oppimisessa.
Tenttisuunnitelma: Tentissä pyrin syventämään omaa osaamistani vastaamissani aiheissa sekä luomaan isompaa kokonaisuutta opintojaksolla käsitellyistä asioista. Vastaan niihin aiheisiin, jotka minua kiinnostavat esimerkiksi monikielisyyteen, lukemaan oppimiseen ja motivoimiseen sekä oppilaan tukemiseen.
Tenttisuunnitelma: Tentissä pyrin syventämään omaa osaamistani vastaamissani aiheissa sekä luomaan isompaa kokonaisuutta opintojaksolla käsitellyistä asioista. Vastaan niihin aiheisiin, jotka minua kiinnostavat esimerkiksi monikielisyyteen, lukemaan oppimiseen ja motivoimiseen sekä oppilaan tukemiseen.
Alkukartoitus ja itsearviointi
Opintojakson alussa tehtävä alkukartoitus kertoi selkeästä omasta osaamisestani ja toi tietoisuuteen asioita, joita minun tulee opintojaksolla kehittää.
Itsearvioinnissa huomasin suuremman osan oman osaamisen arvioinnista olevan asteikolla kohtalainen osaaminen. Yksi oman osaamisen arvioinnista joka herätti paljon ajatuksia on suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka. Muistelen omia kouluaikojani, etenkin alakoulussa teimme painotetusti vain äidinkielen tehtäväkirjan tehtäviä, eikä luovia, tutkivan oppimiseen painottuvia tehtäviä. Yläkoulussa opettaja suoritti erilaisia luovia tehtäviä, esimerkiksi omien elokuvien, näytelmien ja novellien tekemistä. Itse koin itseluomisen paljon tehokkaampana, sillä opettelimme ensin asioita, joita tulee ottaa näissä huomioon, jonka jälkeen omien tuotoksien tekemisessä oli ne helpompi ottaa huomioon.
Esimerkiksi uutisartikkelin analysointi oli helppoa ja selkeää, mutta novellin analysointi tuotti haasteita metaforineen ja lauserakenteineen. Tekstin tavoitetta ja teemaa oli haastavaa tulkita ja selvittää. Opintojaksolla tavoitteekseni haluan ottaa sen, että kehitän omaa kriittistä lukutaitoani niin, että pystyisin analysoimaan paremmin erilaisia tekstilajeja.
Haluan päästä kehittämään omaa pedagogista osaamistani, jotta pystyn luomaan oppilailleni tulevaisuudessa positiivisia kokemuksia äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelusta sekä innostaa oppilaita lukemaan. Opetuksessani haluan tulevaisuudessa käyttää esimerkkejä oppilaiden arkielämästä sekä ajankohtaisia teemoja. Näin opetus tuntuu mielekkäämmältä ja mielenkiintoisemmalta. Kehitettävää on myös omassa monilukutaidossa, sillä teknologian muuttuessa ja kasvavana osana oppilaiden arkea on tärkeää pysyä ajanhermolla ja ajantasalla siitä, millaisia tekstejä oppilailla tulee päivittäin vastaan.
Itsearvioinnissa huomasin suuremman osan oman osaamisen arvioinnista olevan asteikolla kohtalainen osaaminen. Yksi oman osaamisen arvioinnista joka herätti paljon ajatuksia on suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka. Muistelen omia kouluaikojani, etenkin alakoulussa teimme painotetusti vain äidinkielen tehtäväkirjan tehtäviä, eikä luovia, tutkivan oppimiseen painottuvia tehtäviä. Yläkoulussa opettaja suoritti erilaisia luovia tehtäviä, esimerkiksi omien elokuvien, näytelmien ja novellien tekemistä. Itse koin itseluomisen paljon tehokkaampana, sillä opettelimme ensin asioita, joita tulee ottaa näissä huomioon, jonka jälkeen omien tuotoksien tekemisessä oli ne helpompi ottaa huomioon.
Esimerkiksi uutisartikkelin analysointi oli helppoa ja selkeää, mutta novellin analysointi tuotti haasteita metaforineen ja lauserakenteineen. Tekstin tavoitetta ja teemaa oli haastavaa tulkita ja selvittää. Opintojaksolla tavoitteekseni haluan ottaa sen, että kehitän omaa kriittistä lukutaitoani niin, että pystyisin analysoimaan paremmin erilaisia tekstilajeja.
Haluan päästä kehittämään omaa pedagogista osaamistani, jotta pystyn luomaan oppilailleni tulevaisuudessa positiivisia kokemuksia äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelusta sekä innostaa oppilaita lukemaan. Opetuksessani haluan tulevaisuudessa käyttää esimerkkejä oppilaiden arkielämästä sekä ajankohtaisia teemoja. Näin opetus tuntuu mielekkäämmältä ja mielenkiintoisemmalta. Kehitettävää on myös omassa monilukutaidossa, sillä teknologian muuttuessa ja kasvavana osana oppilaiden arkea on tärkeää pysyä ajanhermolla ja ajantasalla siitä, millaisia tekstejä oppilailla tulee päivittäin vastaan.
Sirpan vierailu (Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen)
Sirpa Eskelä-Haapasen pitämä demo liittyi lapsen kielelliseen kehitykseen, lukemaan ja kirjoittamiseen oppimiseen. Ennakkomateriaaliin tutustuessa, heräsi ajatus siitä, että mitä jos oppilas ei opi lukemaan tai lukemaan oppimisessa on paljon vaikeuksia.
Sirpa esitteli lukemaan oppimiseen erilaisia tekniikoita ja työtapoja, joista itselle jäi parhaiten mieleen KÄTS, eli kirjain - äänne - tavu - sana. Itse en muista miten olen oppinut lukemaan, sillä esimerkiksi esikoulussa osasin jo lukea, joten pääsin tekemään ensimmäisen luokan lukemisharjoituksia EkaPeli-sovelluksella. Äitini mukaan lapsuudessani minulle luettiin paljon, joka vaikutti kielelliseen kehitykseen.
Äänteiden opettelussa itselle heräsi ajatus siitä, miten puhevikani vaikuttaa omaan opettamiseen tai onko sillä vaikutuksia. Sirpa antoi vinkkejä siihen, miten äänteiden opettelussa voi hyödyntää rohkeasti osaavia oppilaita sekä internetistä löytyviä äännevideoita.
Sirpan vierailun jälkeen mieleen jäi Sirpan kommentti: "kyllä te kaikki osaatte opettaa lapset lukemaan."
Sirpa esitteli lukemaan oppimiseen erilaisia tekniikoita ja työtapoja, joista itselle jäi parhaiten mieleen KÄTS, eli kirjain - äänne - tavu - sana. Itse en muista miten olen oppinut lukemaan, sillä esimerkiksi esikoulussa osasin jo lukea, joten pääsin tekemään ensimmäisen luokan lukemisharjoituksia EkaPeli-sovelluksella. Äitini mukaan lapsuudessani minulle luettiin paljon, joka vaikutti kielelliseen kehitykseen.
Äänteiden opettelussa itselle heräsi ajatus siitä, miten puhevikani vaikuttaa omaan opettamiseen tai onko sillä vaikutuksia. Sirpa antoi vinkkejä siihen, miten äänteiden opettelussa voi hyödyntää rohkeasti osaavia oppilaita sekä internetistä löytyviä äännevideoita.
Sirpan vierailun jälkeen mieleen jäi Sirpan kommentti: "kyllä te kaikki osaatte opettaa lapset lukemaan."
Tekstien tulkitseminen
Itselle tärkeän tekstin analysointia:
Valitsin itselleni tärkeäksi tekstiksi Autot 1 - elokuvan. Tektsistä tulee innostunut ja nostalginen olo. Nämä ajatukset herää, sillä tätä elokuvaa tuli katsottua useaan kertaan pikkuveljieni kanssa kun he olivat pieniä. Tekstin taustasta, tekstin tehtävä on pääosin viihdyttää sekä opettaa erilaisuudesta ja ennakkoluuloista.
Elokuvassa hieno, ykkösluokkainen auto päätyy "tuppukylään," jossa on eri luokkaisia yksilöitä, Alkuun skeptinen Salama McQueen kuitenkin oppii uusia asioita erilaisilta yksilöiltä ja lopuksi viihtyy Syylaricityssä ja saa iänikuisia ystäviä. Tekstin on tuottanut Disney ja Pixar. Elokuva on julkaistu elokuvateattereissa sekä on löydettävissä erilaisissa suoratoistopalveluista, kuten Disney+ - palvelusta. Teksti on pääosin tuotettu lapsille, mutta nykypäivänä myös aikuiset ja nuoret katsovat sitä nostalgian vuoksi.
Tekstin rakenne noudattaa draaman kaarta, alkutilanne on positiivinen ja jännittävä Piston Cup - kisa, jonka jälkeen tarina saa käänteen kun Salama eksyy yksin SyylariCityyn. SyylariCityssä Salama kohtaa vastoinkäymisiä eikä ole pääsemässä päätöskisaan, mutta lopuksi Salaman uudet ystävät ryhtyvät hänen talliryhmäksi ja on hänen tukenaan päätöskisassa. Katsoja pystyy tekemään tekstistä erilaisia tulkintoja riippuen omista kokemuksistaan. Se voi kertoa eriluokkaisuudesta, erilaisuudesta tai ennakkoluuloista. Vanhemmat katsojat pystyvät tekemään laajempia tulkintoja, kun taas nuoremmat katsojat ihastelevat erilaisia autoja.
Demolla Mileyn Flowers - kappaleen musiikkivideon analysointia
Demolla analysoimme Miley Cyruksen Flower - kappaleen musiikkivideota. Musiikkivideolla voimme nähdä kasvutarinan, jossa laulaja kulkee alussa jyrkkää ylämäkeä ylös. Tämä voidaan tulkita vastoinkäymisenä, jota laulaja on menneisyydessään kokenut. Musiikkivideo jatkuu treenikohtauksilla, jotka kuvastaa hänen työtään itsensä kanssa toksisen parisuhteen ja avioliiton jälkeen. Videon lopussa laulaja on päässyt yli vastoinkäymisistään, kasvanut henkisesti ja on nykyisin vahva, itsenäinen nainen. Tämä kasvutarina on saatu kerrottua erilaisen puvustuksen, valaistuksen, kuvakulmien ja leikkauksien avulla.
Erilaisten sosiaalisten median sisältöjen kautta saadun tiedon kautta analysoimme musiikkivideon "easter egg" - vinkkejä. Esimerkiksi videon alussa laulajalla on kultainen mekko päällä, joka on samanlainen kuin naisella, jonka kanssa hänen ex-aviomies petti häntä. Videon miljöö painottuu taloon, jossa laulajaa petettiin. Videon lopussa laulajalla on iso puvun takki päällä, joka on tismalleen sama puku, joka laulajan ex-aviomiehellä oli päällä elokuvan premier-tilaisuudessa, jossa mies julkisesti nöyryytti laulajaa. Nämä ennakkotiedot vaikuttavat omiin tulkintoihini videosta ja siitä, mitä valintoja videolla on tehty.
Demolla alkukartoituksen tekstien ja runojen analysoiminen
Itse huomasin demolla, miten haastavaa oli analysoida jotain muuta tekstiä, kuin artikkeleita, musiikkivideoita tai elokuvia. Lukiossa erilaisia tekstejä analysoitiin paljon, mutta siitä huolimatta demolla runon analysointi oli haastavaa. Monet käsitteet tuntui vierailta esimerkiksi runomitta ja runon tyylit olivat päässeet unohtumaan. Tämän huomasi myös suuremmassa osassa koko ryhmässämme.
Valitsin itselleni tärkeäksi tekstiksi Autot 1 - elokuvan. Tektsistä tulee innostunut ja nostalginen olo. Nämä ajatukset herää, sillä tätä elokuvaa tuli katsottua useaan kertaan pikkuveljieni kanssa kun he olivat pieniä. Tekstin taustasta, tekstin tehtävä on pääosin viihdyttää sekä opettaa erilaisuudesta ja ennakkoluuloista.
Elokuvassa hieno, ykkösluokkainen auto päätyy "tuppukylään," jossa on eri luokkaisia yksilöitä, Alkuun skeptinen Salama McQueen kuitenkin oppii uusia asioita erilaisilta yksilöiltä ja lopuksi viihtyy Syylaricityssä ja saa iänikuisia ystäviä. Tekstin on tuottanut Disney ja Pixar. Elokuva on julkaistu elokuvateattereissa sekä on löydettävissä erilaisissa suoratoistopalveluista, kuten Disney+ - palvelusta. Teksti on pääosin tuotettu lapsille, mutta nykypäivänä myös aikuiset ja nuoret katsovat sitä nostalgian vuoksi.
Tekstin rakenne noudattaa draaman kaarta, alkutilanne on positiivinen ja jännittävä Piston Cup - kisa, jonka jälkeen tarina saa käänteen kun Salama eksyy yksin SyylariCityyn. SyylariCityssä Salama kohtaa vastoinkäymisiä eikä ole pääsemässä päätöskisaan, mutta lopuksi Salaman uudet ystävät ryhtyvät hänen talliryhmäksi ja on hänen tukenaan päätöskisassa. Katsoja pystyy tekemään tekstistä erilaisia tulkintoja riippuen omista kokemuksistaan. Se voi kertoa eriluokkaisuudesta, erilaisuudesta tai ennakkoluuloista. Vanhemmat katsojat pystyvät tekemään laajempia tulkintoja, kun taas nuoremmat katsojat ihastelevat erilaisia autoja.
Demolla Mileyn Flowers - kappaleen musiikkivideon analysointia
Demolla analysoimme Miley Cyruksen Flower - kappaleen musiikkivideota. Musiikkivideolla voimme nähdä kasvutarinan, jossa laulaja kulkee alussa jyrkkää ylämäkeä ylös. Tämä voidaan tulkita vastoinkäymisenä, jota laulaja on menneisyydessään kokenut. Musiikkivideo jatkuu treenikohtauksilla, jotka kuvastaa hänen työtään itsensä kanssa toksisen parisuhteen ja avioliiton jälkeen. Videon lopussa laulaja on päässyt yli vastoinkäymisistään, kasvanut henkisesti ja on nykyisin vahva, itsenäinen nainen. Tämä kasvutarina on saatu kerrottua erilaisen puvustuksen, valaistuksen, kuvakulmien ja leikkauksien avulla.
Erilaisten sosiaalisten median sisältöjen kautta saadun tiedon kautta analysoimme musiikkivideon "easter egg" - vinkkejä. Esimerkiksi videon alussa laulajalla on kultainen mekko päällä, joka on samanlainen kuin naisella, jonka kanssa hänen ex-aviomies petti häntä. Videon miljöö painottuu taloon, jossa laulajaa petettiin. Videon lopussa laulajalla on iso puvun takki päällä, joka on tismalleen sama puku, joka laulajan ex-aviomiehellä oli päällä elokuvan premier-tilaisuudessa, jossa mies julkisesti nöyryytti laulajaa. Nämä ennakkotiedot vaikuttavat omiin tulkintoihini videosta ja siitä, mitä valintoja videolla on tehty.
Demolla alkukartoituksen tekstien ja runojen analysoiminen
Itse huomasin demolla, miten haastavaa oli analysoida jotain muuta tekstiä, kuin artikkeleita, musiikkivideoita tai elokuvia. Lukiossa erilaisia tekstejä analysoitiin paljon, mutta siitä huolimatta demolla runon analysointi oli haastavaa. Monet käsitteet tuntui vierailta esimerkiksi runomitta ja runon tyylit olivat päässeet unohtumaan. Tämän huomasi myös suuremmassa osassa koko ryhmässämme.
Mediakasvatus / sisältösekaannus
Mediakasvatuksen merkitys ja koulujen vastuu siitä on kasvanut teknologian mennessä eteenpäin hurjaa vauhtia. Lapset saavat älypuhelimet jo ennen kouluikää ja suurimmalle osalle on annettu iPadit kouraan vauvasta asti. Sosiaalisessa mediassa vastaan tulevaa sisältöä ei usein pysty tiukasti valvomaan tai rajaamaan, jonka vuoksi lapset omaksuvat järkyttävän määrän informaatiota päivässä ilman kriittistä medialukutaitoa.
Esimerkiksi Ukrainan sodan alkaessa 8-vuotias pikkuveljeni kertoi hätääntynyeenä miten koko maailma tuhoutuu eikä sotaa pystytä pysäyttämään. Kysyin häneltä mistä hän tämän tiedon on saanut? "No TikTokissa yks tubettaja sano," oli vastaus. Tällaisia tilanteita nykyään lasten kanssa tulee jatkuvasti vastaan, kun median sisältöjen paikkaansapitävyyttä ei käydä läpi ennen kuin ruudut annetaan käteen.
Mediakasvatuksen skaala on järkyttävän suuri ja opettajien, kasvattajien sekä vanhempien onneksi netistä löytyy paljon erilaista materiaalia ja vinkkejä siihen, miten kehittää ja ottaa osaksi arkea mediakasvatukseen liittyvät teemat. 2020-2021 peruskouluissakin siirryttiin etäopiskeluun, jonka vuoksi suuri osa pienimmistäkin oppilaista on taitureita erilaisten digitaalisten välineiden ja ohjelmistojen käytössä. Pelisäännöistä ei kuitenkaan ole puhuttu, joko vanhempien tai opettajien osaamattomuudesta tai epähuomiosta, kun yhteiskunnassa vallitseva tila oli kaikille täysin uusi. MLL:n sivulta löytyy paljon erilaista materiaalia mediakasvatukseen, joita voi käydä läpi yhdessä oppilaiden tai vanhempien kanssa.
Opettajan tulee kiinnittää tarkasti huomiota siihen, miten ja millaisia digitaalisia välineitä on hyödyllistä opetuksessa käyttää. Ennen välineiden ottamista osaksi opetusta, tulee oppilaiden kanssa käydä tarkasti läpi yhteiset pelisäännöt, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Oppilaiden kanssa tulee myös ennen tiedonhakutehtäviä ennakkoon opetella erottamaan faktatieto fiktiosta. Tässä voidaan hyödyntää sisältösekaannus-sivustoa.
Sisältösekaannus-sivustolta löytyy paljon erilaista materiaalia sosiaalisen median sisältöjen käsittelyyn. Oppilaiden kanssa voidaan esimerkiksi tehdä pistetyöskentelyä tai asiantuntijatyötä, joissa oppilaat perehtyvät tiettyihin teemoihin, jotka opettavat muulle ryhmälle.
Esimerkiksi Ukrainan sodan alkaessa 8-vuotias pikkuveljeni kertoi hätääntynyeenä miten koko maailma tuhoutuu eikä sotaa pystytä pysäyttämään. Kysyin häneltä mistä hän tämän tiedon on saanut? "No TikTokissa yks tubettaja sano," oli vastaus. Tällaisia tilanteita nykyään lasten kanssa tulee jatkuvasti vastaan, kun median sisältöjen paikkaansapitävyyttä ei käydä läpi ennen kuin ruudut annetaan käteen.
Mediakasvatuksen skaala on järkyttävän suuri ja opettajien, kasvattajien sekä vanhempien onneksi netistä löytyy paljon erilaista materiaalia ja vinkkejä siihen, miten kehittää ja ottaa osaksi arkea mediakasvatukseen liittyvät teemat. 2020-2021 peruskouluissakin siirryttiin etäopiskeluun, jonka vuoksi suuri osa pienimmistäkin oppilaista on taitureita erilaisten digitaalisten välineiden ja ohjelmistojen käytössä. Pelisäännöistä ei kuitenkaan ole puhuttu, joko vanhempien tai opettajien osaamattomuudesta tai epähuomiosta, kun yhteiskunnassa vallitseva tila oli kaikille täysin uusi. MLL:n sivulta löytyy paljon erilaista materiaalia mediakasvatukseen, joita voi käydä läpi yhdessä oppilaiden tai vanhempien kanssa.
Opettajan tulee kiinnittää tarkasti huomiota siihen, miten ja millaisia digitaalisia välineitä on hyödyllistä opetuksessa käyttää. Ennen välineiden ottamista osaksi opetusta, tulee oppilaiden kanssa käydä tarkasti läpi yhteiset pelisäännöt, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Oppilaiden kanssa tulee myös ennen tiedonhakutehtäviä ennakkoon opetella erottamaan faktatieto fiktiosta. Tässä voidaan hyödyntää sisältösekaannus-sivustoa.
Sisältösekaannus-sivustolta löytyy paljon erilaista materiaalia sosiaalisen median sisältöjen käsittelyyn. Oppilaiden kanssa voidaan esimerkiksi tehdä pistetyöskentelyä tai asiantuntijatyötä, joissa oppilaat perehtyvät tiettyihin teemoihin, jotka opettavat muulle ryhmälle.
Millaista kirjoittamisen opetus tulee olla?
Äidinkielen opetukseen liittyy tiiviisti kirjoittaminen, niin tehtävien tekeminen kuin omien tarinoiden kirjoittaminen. Jotta kirjoittaminen olisi mielekästä, tulisi myös tehtävänannot tehdä oppilaille mielekkäiksi. Kun kirjoittamiseen liittyvät tehtävänannot liittyvät oppilaiden omaan elämään tai esimerkiksi mielenkiinnonkohteisiin, tehtävään uppoudutaan todennäkösesti paremmin. Oppilaiden kanssa voidaan esimerkiksi lukea yhdessä koko luokan kanssa kirja, jolle keksitään itse tai ryhmässä jatkotarinaa. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi keksiä lempisarjalle tai -elokuvalleen jatko-osaa. Tätä tarinaa voidaan rikastuttaa tai jatkaa esimerkiksi tekemällä isompia projekteja, kuten pienelokuvia, trailereita, näytelmiä tai uutiskatsauksia.
Oppilaiden ryhmätöiden kautta oppilaat pääsevät harjoittamaan konkreettisesti sosiaalisia ja viestintätaitojaan. Kynällä ja paperilla kirjoittaminen on vähentynyt, ja kirjoittaminen suoritetaan painotetusti tietokoneella tai muilla tietoteknisillä laitteilla. Moni kirjoitusohjelma korjaa automaattisesti kirjoitusvirheet, joten koneella kirjoittaessa tulee tarkasti valvoa ettei oppilaat käytä automaattisia korjauksia.
Monilukutaitoa voidaan kehittää esimerkiksi
Oppilaiden ryhmätöiden kautta oppilaat pääsevät harjoittamaan konkreettisesti sosiaalisia ja viestintätaitojaan. Kynällä ja paperilla kirjoittaminen on vähentynyt, ja kirjoittaminen suoritetaan painotetusti tietokoneella tai muilla tietoteknisillä laitteilla. Moni kirjoitusohjelma korjaa automaattisesti kirjoitusvirheet, joten koneella kirjoittaessa tulee tarkasti valvoa ettei oppilaat käytä automaattisia korjauksia.
Monilukutaitoa voidaan kehittää esimerkiksi
- tekemällä ryhmätöitä, jolloin oppilaat kehittää monilukutaitoaan tuottamalla erilaisia tekstejä
- tuottamalla monipuolisia tekstejä, joissa käytetään esimerkiksi ääntä, kuvaa, kirjoitusta
- luomalla tarina ja rikastuttamalla ideaa esimerkiksi lyhytelokuvaksi
- kehittää luovuustaitoja, ryhmätyötaitoja, prosessityöskentelyä, multimodaalisten tekstien luominen, erilaiset tekniikat
- luomalla tarina ja rikastuttamalla ideaa esimerkiksi lyhytelokuvaksi
Havaintoja oppilaiden teksteissä
Tutkittaessa oppilaiden tekstejä, pystyi havainnoimaan miten lapsen kielelliset taidot kehittyvät iän mukana. Teksteistä pystyi erottelemaan taitotasot selkeästi esimerkiksi lauserakenteista tai oikeinkirjoituksesta. Tutkittavissa teksteissä oli hyviä esimerkkejä siitä, millaista tuotettu teksti on jos teksti sisältää vain päälauseita verrattuna tekstiin, jossa käytetään molempia pää- ja sivulauseita. Myös tarinoiden sisällöissä niiden syvällisyys ja yksityiskohtaisuus vaihteli.
Oppilaiden tekstejä arvioidessa tulee ottaa huomioon miten se noudattaa tehtävänantoa, tärkeimmässä arviointiasemassa on luodun tekstin sisältö ja merkitys. Annettavan palautteen tulee olla selkeää ja korjaukset on käytävä oppilaan/oppilaiden kanssa yhdessä läpi, jotta tehdyt virheet korjataan niin, että oppilaat konkreettisesti näkevät miten korjaus tehdään. Jos tekstissä on esimerkiksi virheitä lauserakenteissa, pilkuissa ja pisteissä, isoissa ja pienissä alkukirjaimissa, tulee opettajana tehdä päätös siitä, mitä lähdetään ensimmäisenä korjaamaan, mikä on oppilaan taitoihin nähden olellisinta korjata. Näin voidaan oppilaalta pala palalta korjata hänen tekemiään virheitä. Kun oppilas keskittyy korjaamaan yhtä kielioppisääntöä kerrallaan, kehitys on nopeampaa eikä oppilas kohtaa epäonnistumisen tunnetta niin usein verrattuna jos kaikkia virheitä korjataan yhtäaikaa.
Rakentavan palautteen antaminen? Sensitiivisyys? Miten huomioida eri yksilöt antaessa palautetta? Arviointikriteerit? Näistä teemoista nousi paljon ajatuksia demolla, kun tekstejä käytiin läpi ja pohdittiin palautteenantamista.
Palautteen tulee olla kannustavaa, myönteistä mutta realistista. Pelkät "hyvä" - kommentit eivät riitä, eikä sitä pidä antaa, vaan palautteen tulee olla täsmällistä sekä yksilöllistä. Näin palaute voi tukea oppilaan itseluottamuksen, - tuntemuksen sekä -arvostuksen kehittymistä. Oppimisesta saatu palaute on osana muovaamassa oppilaan minäkäsitystä, jonka vuoksi opettajan tulee olla tarkka antamansa palautteen kanssa ja huomioida miten ja missä tilanteessa palautetta antaa.
Esimerkiksi käsityön ja kuvaamataidon POM-opinnoissa heräsi sama ajatus palautteen antamisesta. Miten antaa rakentavaa palautetta oppilaan omasta tuotoksesta niin, että palaute on tarpeeksi sensitiivistä ettei se loukkaa tai vie oppilaan identiteettiä tai minäkuvaa negatiiviseen suuntaan? Palautteenantaminen oppilaan omasta tuotoksesta tuntuu itselle haastavalta jopa hieman pelottavalta, sillä yksilöiden välillä voi olla niin suuria eroja, miten henkilökohtaisesti he palautteen ottavat. Esimerkiksi valmennustyössä annan jatkuvasti palautetta enkä koe sen antamista mitenkään haastavaksi vaikka palaute suurimmalta osin kohdistuu voimistelijoiden fyysisiin ominaisuuksiin sekä toimintaan.
Oppilaiden tekstejä arvioidessa tulee ottaa huomioon miten se noudattaa tehtävänantoa, tärkeimmässä arviointiasemassa on luodun tekstin sisältö ja merkitys. Annettavan palautteen tulee olla selkeää ja korjaukset on käytävä oppilaan/oppilaiden kanssa yhdessä läpi, jotta tehdyt virheet korjataan niin, että oppilaat konkreettisesti näkevät miten korjaus tehdään. Jos tekstissä on esimerkiksi virheitä lauserakenteissa, pilkuissa ja pisteissä, isoissa ja pienissä alkukirjaimissa, tulee opettajana tehdä päätös siitä, mitä lähdetään ensimmäisenä korjaamaan, mikä on oppilaan taitoihin nähden olellisinta korjata. Näin voidaan oppilaalta pala palalta korjata hänen tekemiään virheitä. Kun oppilas keskittyy korjaamaan yhtä kielioppisääntöä kerrallaan, kehitys on nopeampaa eikä oppilas kohtaa epäonnistumisen tunnetta niin usein verrattuna jos kaikkia virheitä korjataan yhtäaikaa.
Rakentavan palautteen antaminen? Sensitiivisyys? Miten huomioida eri yksilöt antaessa palautetta? Arviointikriteerit? Näistä teemoista nousi paljon ajatuksia demolla, kun tekstejä käytiin läpi ja pohdittiin palautteenantamista.
Palautteen tulee olla kannustavaa, myönteistä mutta realistista. Pelkät "hyvä" - kommentit eivät riitä, eikä sitä pidä antaa, vaan palautteen tulee olla täsmällistä sekä yksilöllistä. Näin palaute voi tukea oppilaan itseluottamuksen, - tuntemuksen sekä -arvostuksen kehittymistä. Oppimisesta saatu palaute on osana muovaamassa oppilaan minäkäsitystä, jonka vuoksi opettajan tulee olla tarkka antamansa palautteen kanssa ja huomioida miten ja missä tilanteessa palautetta antaa.
Esimerkiksi käsityön ja kuvaamataidon POM-opinnoissa heräsi sama ajatus palautteen antamisesta. Miten antaa rakentavaa palautetta oppilaan omasta tuotoksesta niin, että palaute on tarpeeksi sensitiivistä ettei se loukkaa tai vie oppilaan identiteettiä tai minäkuvaa negatiiviseen suuntaan? Palautteenantaminen oppilaan omasta tuotoksesta tuntuu itselle haastavalta jopa hieman pelottavalta, sillä yksilöiden välillä voi olla niin suuria eroja, miten henkilökohtaisesti he palautteen ottavat. Esimerkiksi valmennustyössä annan jatkuvasti palautetta enkä koe sen antamista mitenkään haastavaksi vaikka palaute suurimmalta osin kohdistuu voimistelijoiden fyysisiin ominaisuuksiin sekä toimintaan.
LUKI- materiaali
Tähän kokoan ajatuksiani, joita heräsi LUKI-materiaalista:
Kouluissa voidaan lukivaikeuksia tukea usealla eri toiminta- ja työskentelytavalla. Tukea voidaan antaa lukemiseen, luetunymmärtämiseen ja kirjoittamiseen, mutta myös tukityötä tulee tehdä kotona, etenkin läksyjen teossa. Vanhemmilla on iso rooli kannustamisessa, jotta lapsi jaksaa ponnistella vaikeuksistaan huolimatta, jotta turhautumista tai epäonnistumisen kokemuksia ei tule liikaa. Lapselle tulee lukea paljon sekä osallistaa lasta lukemaan. Koulun ja vanhempien yhteistyön tulee olla tiivistä ja molemmilla osapuolilla tulee olla yhteiset tukitoimitavat.
Lukivaikeuksissa noudatetaan kolmiportaisen tuen mallia, jossa yleisen tuen tasolla tuen kohteena on kaikki oppilaat ja tuki voi olla esimerkiksi tukiopetusta. Tehostetun tuen tasolla annettu tuki on säännöllistä tukiopetusta tai erityisopetusta, jota annetaan kun oppilaan oppimista on arvioitu ja oppilaalle on laadittu oppimissuunnitelma. Erityisen tuen tasolla tuki on astetta suunnitelmallisempaa ja vahvempaa, ja oppilaan oppimisesta on tehty pedagogisen selvitys, jonka pohjalta on laadittu HOJKS.
Kysymyksiä, joita jäi materiaalin jälkeen, oli että miten tunnistaa varhaisessa vaiheessa oppilaan lukivaikeudet, miten aloittaa tutkimukset ja miten tehdä yhteistyötä esimerkiksi vanhempien kanssa, jos he eivät huomaa lapsellaan vaikeuksia oppimisen kanssa. Miten laittaa asiaa eteenpäin, jos huomaa jollain oppilaalla oppimisen tai lukemisen vaikeuksia. Miten sensitiivisesti asia tulee ottaa esille vanhempien kanssa, mitkä tahot ovat prosessissa mukana. Esimerkiksi itse alakoulussa muistan että muutaman kerran testattiin luetun- ja kuulunymmärtämistä, mutta kirjoittamista ei testattu. Seuraavan kerran testaaminen suoritettiin lukiossa.
- Erilaiset lukivaikeudet
- Monipuoliset tukimenetelmät
Kouluissa voidaan lukivaikeuksia tukea usealla eri toiminta- ja työskentelytavalla. Tukea voidaan antaa lukemiseen, luetunymmärtämiseen ja kirjoittamiseen, mutta myös tukityötä tulee tehdä kotona, etenkin läksyjen teossa. Vanhemmilla on iso rooli kannustamisessa, jotta lapsi jaksaa ponnistella vaikeuksistaan huolimatta, jotta turhautumista tai epäonnistumisen kokemuksia ei tule liikaa. Lapselle tulee lukea paljon sekä osallistaa lasta lukemaan. Koulun ja vanhempien yhteistyön tulee olla tiivistä ja molemmilla osapuolilla tulee olla yhteiset tukitoimitavat.
Lukivaikeuksissa noudatetaan kolmiportaisen tuen mallia, jossa yleisen tuen tasolla tuen kohteena on kaikki oppilaat ja tuki voi olla esimerkiksi tukiopetusta. Tehostetun tuen tasolla annettu tuki on säännöllistä tukiopetusta tai erityisopetusta, jota annetaan kun oppilaan oppimista on arvioitu ja oppilaalle on laadittu oppimissuunnitelma. Erityisen tuen tasolla tuki on astetta suunnitelmallisempaa ja vahvempaa, ja oppilaan oppimisesta on tehty pedagogisen selvitys, jonka pohjalta on laadittu HOJKS.
Kysymyksiä, joita jäi materiaalin jälkeen, oli että miten tunnistaa varhaisessa vaiheessa oppilaan lukivaikeudet, miten aloittaa tutkimukset ja miten tehdä yhteistyötä esimerkiksi vanhempien kanssa, jos he eivät huomaa lapsellaan vaikeuksia oppimisen kanssa. Miten laittaa asiaa eteenpäin, jos huomaa jollain oppilaalla oppimisen tai lukemisen vaikeuksia. Miten sensitiivisesti asia tulee ottaa esille vanhempien kanssa, mitkä tahot ovat prosessissa mukana. Esimerkiksi itse alakoulussa muistan että muutaman kerran testattiin luetun- ja kuulunymmärtämistä, mutta kirjoittamista ei testattu. Seuraavan kerran testaaminen suoritettiin lukiossa.