Hyvinvointia vahvistava osaaminen
OKLV211 / K2025
Opettajana oma hyvinvointini on lähtökohta kaikelle opetukselleni ja toiminnalleni. Se määrittää sen, miten kykenen tukemaan oppilaideni, kollegoideni ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Hyvinvointiosaaminen on niin yksilöllistä jaksamista, että kokonaisvaltainen ja yhteisöllinen ilmiö. Se on kykyä tunnistaa erilaisia hyvinvointia edistäviä ja heikentäviä tekijöitä eri tasoilla sekä kykyä toimia hyvinvoinnin kehittämiseksi.
OKLV211-opintojaksolla haastattelemani opettaja mainitsi keskusteluissa yhteisopettajuuden lisääntyneen, jonka vuoksi jäsennän hyvinvointia vahvistavan osaamisen vahvasti osaksi omaa asiantuntijuuttani. Haluan olla kollega, joka tukee toisten työyhteisön jäsenten hyvinvointia ja jaksamista kuuntelemalla, auttamalla ja edistämällä avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä. Jakamalla iloja ja suruja voidaan ymmärtää toisiamme paremmin sekä jakaa vinkkejä kohtaamiimme ongelmiin.
Oppilaiden hyvinvoinnista huolen pitäminen on tärkeässä roolissa opettajan työssä. Opettajalla on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten oppilaat voivat koulussa, miten he kokevat itsensä, toisensa ja koko kouluyhteisönsä. Tämän vuoksi koen edelleen todella tärkeäksi tunnetaitojen opettamisen ja niiden liittämisen osaksi luokan toimintakulttuuria. Haluan opettaa lapsia tunnistamaan ja nimeämään tunteita, ymmärtämään niitä ja huomioimaan muiden tunteita. Esimerkiksi haluan, että luokassa on sellainen toimintakulttuuri, jossa käydään jokaisena päivänä läpi, miten jokainen voi. Opettajanakin voin oppilaille sanoa jos olen nukkunut huonosti tai jos energiani on hyvin matalana. Tämä antaa oppilaille ymmärryksen siitä, että opettajakin on inhimillinen olento, jolla on myös tunteet. Näin myös oppilaat oppivat kertomaan omasta jaksamisestaan ja kuulumisistaan.
Aiemmassa PROPE-tekstissä olen maininnut itselleni tärkeimpiä asioita hyvinvointiosaamiselle. Kuitenkin tässä vaiheessa opintoja ja median kautta vastaan tulleiden tekstien kautta olen alkanut korostamaan omassa hyvinvointiosaamisessani oman toiminnan reflektointia ja sitä, että tunnistan omat resurssini ja jaksamiseni tason. Minun tulee voida hyvin, jotta luokkani, oppilaani ja kouluni voi voida hyvin.
OKLV211-opintojaksolla haastattelemani opettaja mainitsi keskusteluissa yhteisopettajuuden lisääntyneen, jonka vuoksi jäsennän hyvinvointia vahvistavan osaamisen vahvasti osaksi omaa asiantuntijuuttani. Haluan olla kollega, joka tukee toisten työyhteisön jäsenten hyvinvointia ja jaksamista kuuntelemalla, auttamalla ja edistämällä avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä. Jakamalla iloja ja suruja voidaan ymmärtää toisiamme paremmin sekä jakaa vinkkejä kohtaamiimme ongelmiin.
Oppilaiden hyvinvoinnista huolen pitäminen on tärkeässä roolissa opettajan työssä. Opettajalla on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten oppilaat voivat koulussa, miten he kokevat itsensä, toisensa ja koko kouluyhteisönsä. Tämän vuoksi koen edelleen todella tärkeäksi tunnetaitojen opettamisen ja niiden liittämisen osaksi luokan toimintakulttuuria. Haluan opettaa lapsia tunnistamaan ja nimeämään tunteita, ymmärtämään niitä ja huomioimaan muiden tunteita. Esimerkiksi haluan, että luokassa on sellainen toimintakulttuuri, jossa käydään jokaisena päivänä läpi, miten jokainen voi. Opettajanakin voin oppilaille sanoa jos olen nukkunut huonosti tai jos energiani on hyvin matalana. Tämä antaa oppilaille ymmärryksen siitä, että opettajakin on inhimillinen olento, jolla on myös tunteet. Näin myös oppilaat oppivat kertomaan omasta jaksamisestaan ja kuulumisistaan.
Aiemmassa PROPE-tekstissä olen maininnut itselleni tärkeimpiä asioita hyvinvointiosaamiselle. Kuitenkin tässä vaiheessa opintoja ja median kautta vastaan tulleiden tekstien kautta olen alkanut korostamaan omassa hyvinvointiosaamisessani oman toiminnan reflektointia ja sitä, että tunnistan omat resurssini ja jaksamiseni tason. Minun tulee voida hyvin, jotta luokkani, oppilaani ja kouluni voi voida hyvin.
Oppilaiden hyvinvointi - miten opettajana voin olla osana sen vahvistamisessa? (29.11)
Opettajana on suuri vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin. Suuressa osassa mielenhyvinvointia on tunnetaidot. Tunnetaitojen opettaminen tulee aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, jotta oppilaat pääsevät tunnistamaan omia tunteitaan, ymmärtämään niitä ja myös tunnistaa muissa herääviä tunteita kontekstista riippuen. Kun tunteita osataan tunnistaa ja nimetä, voidaan niitä ajan kanssa ja kehittyessä myös hillitä tai vahvistaa.
Etenkin jännitys on sellainen tunne, joka herää lähes meissä kaikissa, osalla enemmän ja osalla vähemmän. Oppilaat usein jännittävät esitelmien pitämistä luokan edessä, koetilanteita tai ryhmätöitä varten ryhmän muodostamista. Jännityksen käsittelemiseen tulee käyttää aikaa sekä tehdä muita aktiviteetteja, jotka valmistavat esimerkiksi luokan edessä esiintymiseen.
Hyvinvointia vahvistaa koulussa viihtyminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. (Välijärvi, J., 2017) Kun oppilas tuntee kuuluvansa joukkoon, tulevansa hyväksytyksi, viihtyy hän paremmin kouluympäristössään ja kokee koulutyön mielekkääksi. Luokan ilmapiirin ollessa hyvä, vähentää se koulukiusaamisen riskiä, syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
Koulu on tiiviisti kiinni oppilaiden hyvinvoinnissa, jonka vuoksi siihen liittyviin teemoihin tulee kiinnittää paljon huomiota. On tärkeää myös tarjota hyvinvointipalveluita ja apua, jos oppilas kokee sen omalle hyvinvoinnilleen parhaaksi, esimerkiksi kuraattorin, terveydenhoitajan tai psykologin palveluita. Haluan itse päästä kehittämään oppilaiden psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää osaamista, sillä itse olen tarvinnut siihen apua omalla koulupolullani ja näin päästä ennaltaehkäisemään haastavia tilanteita mielenterveyden kanssa jo ajoissa.
Lähteet:
Välijärvi, J. 2017. Oppilaiden hyvinvointi. Koulutuksen tutkimuslaitos 2017.
Etenkin jännitys on sellainen tunne, joka herää lähes meissä kaikissa, osalla enemmän ja osalla vähemmän. Oppilaat usein jännittävät esitelmien pitämistä luokan edessä, koetilanteita tai ryhmätöitä varten ryhmän muodostamista. Jännityksen käsittelemiseen tulee käyttää aikaa sekä tehdä muita aktiviteetteja, jotka valmistavat esimerkiksi luokan edessä esiintymiseen.
Hyvinvointia vahvistaa koulussa viihtyminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. (Välijärvi, J., 2017) Kun oppilas tuntee kuuluvansa joukkoon, tulevansa hyväksytyksi, viihtyy hän paremmin kouluympäristössään ja kokee koulutyön mielekkääksi. Luokan ilmapiirin ollessa hyvä, vähentää se koulukiusaamisen riskiä, syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
Koulu on tiiviisti kiinni oppilaiden hyvinvoinnissa, jonka vuoksi siihen liittyviin teemoihin tulee kiinnittää paljon huomiota. On tärkeää myös tarjota hyvinvointipalveluita ja apua, jos oppilas kokee sen omalle hyvinvoinnilleen parhaaksi, esimerkiksi kuraattorin, terveydenhoitajan tai psykologin palveluita. Haluan itse päästä kehittämään oppilaiden psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää osaamista, sillä itse olen tarvinnut siihen apua omalla koulupolullani ja näin päästä ennaltaehkäisemään haastavia tilanteita mielenterveyden kanssa jo ajoissa.
Lähteet:
Välijärvi, J. 2017. Oppilaiden hyvinvointi. Koulutuksen tutkimuslaitos 2017.
Hyvinvointiin liittyvä osaaminen valmennus- ja ohjaustyössä
Useamman vuoden valmennustaustan aikana, olen huomannut miten paljon vain fyysiseen osaamiseen liittyvään valmennukseen keskitytään. Vasta kuuden vuoden jälkeen valmennusseurani mahdollisti ja tarjosi valmentajille psyykkiseen valmennukseen liittyvää koulutusta.
Tässä linkki estetiikan osioon, jossa avaan enemmän aihetta:
https://peda.net/p/kemppane/prope-s21/esteettinen-osaaminen/estetiikka-valmennustyosta
Estetiikka-osiossa pohdin estetiikan merkitystä voimistelulajeissa ja sitä, miten estetiikan asettamat ihanteet voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen. Tietyt kauneusihanteet altistavat lapsien hyvinvoinnin ja mahdollisesti voivat aiheuttaa mielenterveyden ongelmia, esimerkiksi hoikkuuden ihannointi voi lisätä voimistelijoiden riskiä anoreksialle. Voimistelulajeille ominaiset ulkonäköihanteet ovat nykyisin kritiikin alla, ja nykyään alle 12-vuotiailla lapsilla ei saa olla kilpailuissa meikkiä tai muita maskeerauksia. Päätös on ollut edistyksellinen ja suojaa lasten hyvinvointia sekä mielenterveyttä.
Valmentajalla on suuri vaikutus siihen, millaisena harrastuksen kokee ja miten se tukee hyvinvointia. Valmentaja joka on luotettava, iloinen ja antaa rakentavaa palautetta saa harrastuksen tuntumaan mielekkäältä ja sellaisena, että hänen seurassaan on hyvä olla.
Jatkossa tulee ottaa paremmin huomioon valmennuksessa lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi ja tavat millaista valmentajan ja harrastajan välinen viestintä/vuorovaikutus on.
Valmentajalla on suuri rooli lapsen kehityksessä, etenkin ryhmissä joilla on harjoitukset useamman kerran viikossa. Tällöin ilmapiirin tulee olla myönteinen, turvallinen ja valmentajaan sekä ryhmään olisi hyvä luottaa.
Esimerkiksi itse pyrin aina kyselemään lasten kuulumisia heti harjoitusten alkuun, jotta tiedän millä asenteella he ovat salille tulleet. Jos tietää alkuun että on ollut huono päivä, haasteita keskittyä, niin ei valmentajana turhaan jatkuvasti huomauttele lapselle siitä. Valmennuksen tulee olla turvallista, hyvinvointia tukevaa. Loukkaantumisia ja tapaturmia vältetään yhteisillä säännöillä, tarpeellisella lämmittelyllä sekä ohjauksen suunnitelmallisuudella ja rauhallisuudella.
Tulevaisuudessa toivon saavani lisää neuvoja ja koulutusta psyykkiseen ja hyvinvointiin liittyvään valmennukseen. Pyrin itse etsimään myös voimisteluliiton ulkopuolisia koulutuksia, esimerkiksi webinaareja, joiden kautta saan lisättyä omaa tietopohjaani hyvinvointiin liittyen.
Tässä linkki estetiikan osioon, jossa avaan enemmän aihetta:
https://peda.net/p/kemppane/prope-s21/esteettinen-osaaminen/estetiikka-valmennustyosta
Estetiikka-osiossa pohdin estetiikan merkitystä voimistelulajeissa ja sitä, miten estetiikan asettamat ihanteet voivat vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen. Tietyt kauneusihanteet altistavat lapsien hyvinvoinnin ja mahdollisesti voivat aiheuttaa mielenterveyden ongelmia, esimerkiksi hoikkuuden ihannointi voi lisätä voimistelijoiden riskiä anoreksialle. Voimistelulajeille ominaiset ulkonäköihanteet ovat nykyisin kritiikin alla, ja nykyään alle 12-vuotiailla lapsilla ei saa olla kilpailuissa meikkiä tai muita maskeerauksia. Päätös on ollut edistyksellinen ja suojaa lasten hyvinvointia sekä mielenterveyttä.
Valmentajalla on suuri vaikutus siihen, millaisena harrastuksen kokee ja miten se tukee hyvinvointia. Valmentaja joka on luotettava, iloinen ja antaa rakentavaa palautetta saa harrastuksen tuntumaan mielekkäältä ja sellaisena, että hänen seurassaan on hyvä olla.
Jatkossa tulee ottaa paremmin huomioon valmennuksessa lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi ja tavat millaista valmentajan ja harrastajan välinen viestintä/vuorovaikutus on.
Valmentajalla on suuri rooli lapsen kehityksessä, etenkin ryhmissä joilla on harjoitukset useamman kerran viikossa. Tällöin ilmapiirin tulee olla myönteinen, turvallinen ja valmentajaan sekä ryhmään olisi hyvä luottaa.
Esimerkiksi itse pyrin aina kyselemään lasten kuulumisia heti harjoitusten alkuun, jotta tiedän millä asenteella he ovat salille tulleet. Jos tietää alkuun että on ollut huono päivä, haasteita keskittyä, niin ei valmentajana turhaan jatkuvasti huomauttele lapselle siitä. Valmennuksen tulee olla turvallista, hyvinvointia tukevaa. Loukkaantumisia ja tapaturmia vältetään yhteisillä säännöillä, tarpeellisella lämmittelyllä sekä ohjauksen suunnitelmallisuudella ja rauhallisuudella.
Tulevaisuudessa toivon saavani lisää neuvoja ja koulutusta psyykkiseen ja hyvinvointiin liittyvään valmennukseen. Pyrin itse etsimään myös voimisteluliiton ulkopuolisia koulutuksia, esimerkiksi webinaareja, joiden kautta saan lisättyä omaa tietopohjaani hyvinvointiin liittyen.
0 kommenttia
Omaa hyvinvointiani vahvistava osaaminen
Taipumukseni täydellisyyteen pyrkimiseen on usein haastanut omaa mielenterveyttäni. Työmäärät ovat olleet suuret ja usein stressi on ottanut osansa omassa jaksamisessani. Olen hyvin avoin persoona, joten pystyn helposti kertomaan ja ilmaisemaan omat tunteeni, joka on helpottanut omaa pahaa oloa. Omaa jaksamistani on tukenut läheiset ystävät, koulun ulkopuoliset aktiviteetit ja muut mielenkiinnon kohteet. Esimerkiksi valmennukset näen enemmän harrastuksena kuin työnä ja aikana, jolloin ei tarvitse keskittyä muuhun. Omaa ajankäyttöä ja opiskelun tauottamista tulee vielä harjoittaa, sillä saatan välillä tehdä useamman tunnin putkeen opiskeluhommia ilman taukoja. Keskittymisen kanssa alkaa tulemaan haasteita ja ajatukset harhailevat sinne tänne.
Opettajana tulevaisuudessa pyrin siihen että jättäisin useimmitan työt töihin ja kotona keskittyisin sitten perheeseen ja omaan vapaa-aikaan. Myös haastavien tunteiden käsitteleminen on tärkeää ja jos yksin tunteiden työstäminen on haastavaa, toivon että vertaistuen hankkiminen ja tarvittaessa ammattilaisen apu on saatavilla. Usein puhutaan opettajien riittämättömyyden tunteesta ja toivon että tähän kiinnitettäisiin korkeimmilta tahoilta enemmän huomiota, ja annettaisiin esimerkiksi koulutusta, materiaalia tai tukea.
Pyrin olemaan kannustava ja hyvinvointia tukeva kasvattaja luomalla turvallista ilmapiiriä omaan luokkahuoneeseen, olemalla avoin, antamalla tukea ja tarvittaessa olemaan se luotettava aikuinen, jos lapsilla ei sellaista ole kotielämässään. Lisäämällä yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen tärkeyttä voidaan minimoida kiusaamisen riskiä ja korostamalla jokaisen ainutlaatuisuutta ja arvokkuutta.
Tulevaisuudessa omaa hyvinvointia tukien, tule minun saada madallettua omaa kynnystäni pyytää ja hakea apua. Haastavissa tilanteissa usein koen, että minun tulee yksin selvitä. Tämä kuitenkin on väärin ja avun pyytäminen ja vertaistuen hakeminen on täysin oikein.