Lyriikka

Lyriikan peruskäsitteitä

1. Kertaa lyriikan eli runouden peruskäsitteet

Runon lukeminen ja tulkinta
Kaikessa kirjallisuudessa ja puheessa käytetään kuvallista kieltä. Arkisessa kielenkäytössäkin puhutaan "yhdennestätoista hetkestä", "ajan hampaasta" tai "kansan syvistä riveistä". Runouteen kielen kuvien käyttö kuuluu erityisen vahvasti. Runoilija pyrkii uusiin ja havainnollisiin rinnastuksiin. Usein hyvin tutuilta tuntuviin asioihinkin voi avata uuden näkökulman käyttämällä tuoretta ja yllättävää kielikuvaa.Jotkut ovatkin sitä mieltä, että kaunokirjallisuuden pääasiallinen tehtävä olisi tarjota uusi, tuore näkökulma, josta asioita voi tarkastella. 

kuvakieli = kieli, joka sisältää runsaasti kielikuvia  
vertaus = kun rinnastetaan kaksi asiaa kuin-sanan tai niin kuin -sanojen avulla 
metafora = vertaus, jossa ei ole kuin-sanaa tai niin kuin –sanoja 
Metafora on siis vertaus, joka ei ilmoita olevansa vertaus. Metaforan rakenteesta voi erottaa kuvattavan ja kuvan. Näillä molemmilla - kuvalla ja kuvattavalla - voi olla yhteisiä ominaisuuksia, johon vertaaminen perustuu. Useimmiten kuva ja kuvattava kuuluvat kuitenkin varsin erilaisiin asioihin. Yleensä metaforan perustana on konkreettinen sana, jonka avulla ilmaistaan abstrakti asia tai ilmiö. Tavallisin ovat eläinmetaforat, kuten Hilda on hiiri (tarkoittaa esimerkiksi, että Hilda on pelokas/arka, niin kuin hiiri).
personifikaatio = elollistaminen (esim. koivu nyökytteli päätään) 
Kun sanotaan, että "tuuli puhaltaa minut kumoon", "aurinko hymyilee meille" tai "valo tanssii seinillä", on lauseissa annettu elottomille luonnonilmiöille - tuulelle ja auringolle - inhimillisiä ominaisuuksia. Oikeasti tuulella ei ole huulia, joilla puhaltaa, auringolla ei ole kasvoja, joilla hymyillä eikä valolla ole ihmisenkaltaista kykyä liikkua. Elottoman ilmiön tai olion kuvaaminen elolliseksi on sekin runoudessa hyvin yleistä. 
vastakohta = kahden vastakkaisen asian asettamista samaan yhteyteen, jolloin se, mitä halutaan sanoa, tulee tehostetusti esille. Esimerkiksi "huuto" ja "kuiskaus" ovat vastakohtia.
puhuja = runon "kertoja", usein minä-muotoinen 
alkusointu = peräkkäiset tai lähekkäiset sanat, jotka alkavat samalla tavulla tai äänteellä, esim. Vaka vanha Väinämöinen
riimi = loppusointu eli säkeiden viimeiset sanat sointuvat toisiinsa, esim. puu - luu
runomitta = säännöllinen runon muoto, kuten Kalevalassa aina 8 tavua yhdessä säkeessä
säe = yksi rivi runossa 
säkeistö = yhteen kuuluvat säkeet muodostavat säkeistön, joka yleensä osoitetaan tyhjällä rivivälillä

2. Katso ensi tunnin johdannoksi, kuinka suomalainen hittibiisi tehdään!

Analyysitehtävä

Analyysitehtävä

1. Valitse jokin suomenkielinen rock- tai pop-kappale, jonka tekstiä tarkastelet joko itseksesi tai parin kanssa. Etsi sanoitus kirjoitettuna ja pidä se esillä samalla kun kirjoitat analyysia. Liitä runo analyysin alkuun. Kirjoita Wordiin varsinkin, jos teet analyysin parin kanssa. Näin voitte jakaa asiakirjan ja kirjoittaa yhdessä.


2. Tee oma runoanalyysi ohjeiden mukaan. 
* Kuuntele kappale ja lue sanoitus myös pelkkänä tekstinä.

esim. 

Kauneus sekoittaa mun pään

Mä olen katsonut sua jo pitkään
mut tosta panssarista ei nuolet mitkään
pääse läpi sydämeen
jos profiilikuva tuo marsun mieleen

Ei auta että olen Mensan priimus
en osaa lämätä ja näkö on miinus kuuskuuskuus
mun pitää yrittää

toisin asein sut selättää

Sun hymykuoppiesi kauneus sekoittaa mun pään
vaihtaisin kirjavuoret yhteen suudelmaan
sun sinisilmiesi kauneus sekoittaa mun pään
mul on viikonloput aikaa odottaa

Muut sanoo sä oot lutka täällä
mutta mulla on koko ajan tutka päällä
antenni osoittaa
sun glitterinapapaitaan


Päiväunissani olet meillä
tai ameriikanraudalla pikkuteillä
ajan ojaan ja allikkoon
isken kynnet sun palmikkoon

Sun hymykuoppiesi kauneus sekoittaa mun pään
vaihtaisin kirjavuoret yhteen suudelmaan
sun sinisilmiesi kauneus sekoittaa mun pään
mul on viikonloput aikaa odottaa

Ja tuulikin saa mut itkemään
se tapahtuu kuin itsestään

Mä mietin ja mietin
jos olisin siinä kun
kerran sun korkosi
katkeaa

Oi sun kauneus sekoittaa mun pään
vaihtaisin kirjavuoret yhteen suudelmaan
sun hammasrautojesi kauneus sekoittaa mun pään
mul on viikonloput aikaa odottaa

Olavi Uusivirta, Kauneus sekoittaa mun pään. Albumilta Ikuiset lapset. 2014.

* Kerro, miksi valitsit juuri tämän tekstin.
* Vastaa seuraaviin kysymyksiin esim. luetelmaviivoin:

Kuka on kirjoittanut sanoituksen? Mikä tekstin nimi on? Milloin se on julkaistu?

Mikä on runon aihe eli mistä se kertoo? Kuvataanko yksittäistä hetkeä vai kerrotaanko tarina?

Onko tekstissä loppu- tai alkusointua? Entä toistoa? Ovatko säkeet keskenään samanpituisia?

Millaista kieltä käytetään (puhekieltä, romanttista, arkista, alatyylistä jne.)? Anna jokin esimerkki.

Onko kieli kuvailevaa (metaforatvertaukset, kuvailevat ilmaukset) vai toteavaa?

Keitä henkilöitä tekstissä on?

Kuka on runon puhuja (usein "minä")? Millainen suhde puhujalla on muihin henkilöihin?

Onko runossa esillä vastakohtiavastakkainasettelua tai ongelma, joka pitäisi ratkaista?

Millainen runon tunnelma on (synkkä, hilpeä, vakava, romanttinen, humoristinen jne.)?

Mistä tilanteesta, hetkestä tai tapahtumasta teksti kertoo?

Mitä runolla oikeastaan halutaan sanoa ihmissuhteista, elämästä, taiteesta tai jostakin muusta asiasta (sanoma)?

Kun olet kirjoittanut analyysisi, esittele se muille:
1. kuunnellaan kappale
2. kerrotaan valinnan syy
3. esitellään analyysi