8. luokan suomen kieli ja kirjallisuus
Kevätlukukauden tavoitteet
Media
- ymmärtää käsitteet sananvapaus, sensuuri ja digitaaliset jalanjäljet
- osaa pohtia median ja maailmankuvan suhdetta
- ymmärtää kohderyhmän vaikutuksen tekstissä tehtyihin valintoihin
- tunnistaa lehtien juttutyyppejä
> lukutaidon tehtäviä mediateksteistä (numero)
- tunnistaa mainonnan keinoja
> mainosanalyysi (sanallinen arviointi)
Kieli
- osaa tutkia lauseen rakennetta ja nimetä lauseenjäsenet sekä tuottaa erilaisia lauserakenteita
> testi (numero)
Tekstien tuottaminen ja vuorovaikutustaidot
- osallistuu tuntikeskusteluihin ohjeen mukaan
- työskentelee ryhmässä vastuullisesti ja luo myönteistä ilmapiiriä
- tuntityöskentely on tavoitteellista (numero)
- osaa laatia vertailevan ja pohtivan tekstin
> essee (numero)
- osallistuu väittelyyn tai sovitteluun ohjeen mukaan
- laatii fiktiivisen kertomuksen yksin tai ryhmässä (vertaispalaute)
Kirjallisuus
- lukee nuortenkirjan/elämäkerran ja osoittaa lukutaitonsa suullisia ja kirjallisilla töillä (numero)
- lukee genre-kirjan ja tekee siitä kirjallisen tai suullisen esityksen (numero)
- oppii kertomakirjallisuuden genrejen tyypilliset piirteet > oppimispäiväkirja ja tehtävät (numero)
- ymmärtää käsitteet sananvapaus, sensuuri ja digitaaliset jalanjäljet
- osaa pohtia median ja maailmankuvan suhdetta
- ymmärtää kohderyhmän vaikutuksen tekstissä tehtyihin valintoihin
- tunnistaa lehtien juttutyyppejä
> lukutaidon tehtäviä mediateksteistä (numero)
- tunnistaa mainonnan keinoja
> mainosanalyysi (sanallinen arviointi)
Kieli
- osaa tutkia lauseen rakennetta ja nimetä lauseenjäsenet sekä tuottaa erilaisia lauserakenteita
> testi (numero)
Tekstien tuottaminen ja vuorovaikutustaidot
- osallistuu tuntikeskusteluihin ohjeen mukaan
- työskentelee ryhmässä vastuullisesti ja luo myönteistä ilmapiiriä
- tuntityöskentely on tavoitteellista (numero)
- osaa laatia vertailevan ja pohtivan tekstin
> essee (numero)
- osallistuu väittelyyn tai sovitteluun ohjeen mukaan
- laatii fiktiivisen kertomuksen yksin tai ryhmässä (vertaispalaute)
Kirjallisuus
- lukee nuortenkirjan/elämäkerran ja osoittaa lukutaitonsa suullisia ja kirjallisilla töillä (numero)
- lukee genre-kirjan ja tekee siitä kirjallisen tai suullisen esityksen (numero)
- oppii kertomakirjallisuuden genrejen tyypilliset piirteet > oppimispäiväkirja ja tehtävät (numero)
4. jakson aikataulu
4. jakso alkaa ti 4.2. 8.a to 12-14 ja pe 11-13, 8.d ma 10-11, ke 10-12 ja to 8-9
sanomalehtiviikko 3.-7.2.20
mediataitoviikko 10.-14.2.20
4.-7.2. Lehtien tekstilajeja, essee valmiiksi, media-testi
(penkkarit ja vanhat)
______
10.-14.2. Kohderyhmä, kirjan käsittely, media-tehtäviä
________
17.-21.2.kohderyhmä ja mainonta
________loma________
2.-6.3. mainos ja mainosanalyysi
_______
9.-13.3. lauseen rakenne, genret (johdanto)
_________
16.-20.3. lauseen rakenne, genret (kirjan valinta)
________
23.-27.3. lauseen rakenne ja testi, genret: oppimispäiväkirjan aloitus
(30.3.-1.4. 8.d:llä 3 tuntia, 8.a:lla 0 tuntia)
5. jakso alkaa 2.4.2020
5. jakson aikataulu
8.D ma 13-14, ke 10-12 ja to 11-12 8.A ti 12-13, to 12-14 ja pe 13-14
2.-4.4. tieteiskirjallisuus ja kauhukirjallisuus
______________
6-9.4. Kauhukirjallisuus ja fantasiakirjallisuus
__________________
ma 13.4. vapaa
14-17.4. rikos- ja rakkauskirjallisuus
_______________________
20.-24.4. oppimispäiväkirjan itsearviointi ja palautus, genre-kirja luettuna (dia-esitys)
__________________________
27.-30.4. esityksen tekeminen kirjoista
________________________
4.-8.5. novellin kirjoittaminen ja lukeminen, oikeinkirjoituksen kertausta
_________________________________________________________________
11.-15.5. Lyriikka
____________
18.5. arviointikeskustelut / lyriikka
to 21.5. *vapaa*
pe 22.5. arviointikeskustelut /lyriikka
___________________________
25.-28.5. palautuksia
2.-4.4. tieteiskirjallisuus ja kauhukirjallisuus
______________
6-9.4. Kauhukirjallisuus ja fantasiakirjallisuus
__________________
ma 13.4. vapaa
14-17.4. rikos- ja rakkauskirjallisuus
_______________________
20.-24.4. oppimispäiväkirjan itsearviointi ja palautus, genre-kirja luettuna (dia-esitys)
__________________________
27.-30.4. esityksen tekeminen kirjoista
________________________
4.-8.5. novellin kirjoittaminen ja lukeminen, oikeinkirjoituksen kertausta
_________________________________________________________________
11.-15.5. Lyriikka
____________
18.5. arviointikeskustelut / lyriikka
to 21.5. *vapaa*
pe 22.5. arviointikeskustelut /lyriikka
___________________________
25.-28.5. palautuksia
Runoraati
Tämä oppitunti on johdanto ensi viikon runojaksoon.
Kuuntele (ja katso) viisi runoa alla olevasta linkistä. Itse Runoraati-ohjelmaa ei ole tarkoitus katsoa.
Lopussa on yleisöäänestyksen tulos.
Olisitko äänestänyt samaa voittajarunoa? Miksi?
Tai mitä runoa olisit äänestänyt? Miksi?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/17/legendaarinen-runoraati-tulee-taas-aanesta-suosikkirunosi-ja-osallistu-raatiin
Kuuntele (ja katso) viisi runoa alla olevasta linkistä. Itse Runoraati-ohjelmaa ei ole tarkoitus katsoa.
Lopussa on yleisöäänestyksen tulos.
Olisitko äänestänyt samaa voittajarunoa? Miksi?
Tai mitä runoa olisit äänestänyt? Miksi?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/17/legendaarinen-runoraati-tulee-taas-aanesta-suosikkirunosi-ja-osallistu-raatiin
Monialaiset: lyriikka+musiikki
Lavarunous (poetry slam ja spoken word)
Katsotaan kaksi ensimmäistä videota:
http://www.lukukeskus.fi/muntarina/
Viime kerran runoraadin ensimmäinen runo edustaa lavarunoutta. Nyt pääset itse kokeilemaan runon kirjoittamista. Kirjoita runo vihkoon tai Wordiin. Lavarunoudelle tyypillisiä kirjallisia keinoja ovat esimerkiksi oman henkilökohtaisen elämän muistelu ja läpikäynti ja näiden muokkaaminen taiteeksi. Huomaathan, ettei kaikkien tekstien tarvitse olla totta: lavaruno leikkii usein faktan ja fiktion sekoittamisella, ja voit itse määritellä kuinka paljon runon “minä” vastaa todellista minääsi.
1. TREENIKIRJOITUSTA POHJALLE: Kirjoita 5-10 minuuttia ajatuksenvirtaa. Pyri pitämään kynä liikkeessä koko ajan. Voit aloittaa kirjoittamisen esimerkiksi sanoilla “Nyt minä olen…”, “Jos voisin, minä...” tai “Jonain päivänä vielä…” Voit tämän jälkeen alleviivata tekstistä asioita tai sanoja, jotka tuntuivat kiinnostavilta. Voit myöhemmin jatkaa kirjoittamista niistä.
2. TEHTÄVÄ : Tehtävä hyödyntää muistoja ja kirjallisena keinona toistoa ja epäsuoraa elämäkerrallisuutta, jotka ovat lavarunoudelle tyypillisiä piirteitä. Kirjoita kaikista elämäsi kodeista. Aloita kirjoittaminen aina osoiterivistä, esimerkiksi, Hillapolku 8D, Värttinä. Voit kertoa kodeista aikajärjestyksessä tai missä vain haluamassasi järjestyksessä. Vaihtoehtoisesti voit myös kirjoittaa esimerkiksi lemmikeistäsi. Kirjoita vähintään kolmesta kodistasi. Lemmikin kohdalla voit osoiterivin sijaan käyttää lemmikin nimeä. VINKKI: Kokeile myös kirjoittaa aistien kautta: Mitä kuulit? Mitä puhuttiin naapurihuoneessa? Miltä ensimmäinen oma huoneesi tuoksui? Minkälainen on nykyisen kotisi valo? VINKKI: Voit myös rajata tekstit kertomaan jokaisen kotisi yhdestä huoneesta, esimerkiksi omasta huoneestasi, komerosta tai keittiöstä.
3. MUOTOILE TEKSTI RUNOKSI: Runon nimi on Mun tarina. Muokkaa treenikirjoituksen ja tehtävän ajtukset yhdeksi runoksi, jossa käytät puhekieltä. Puhekieli voi vaihdella kodin/lemmikin mukaan. Voit käyttää esimerkiksi lapsen puhekieltä, eri murteita tai jopa kirosanoja. Tee runostasi noin 100 sanan mittainen. Runoja on tarkoitus lukea ääneen/tehdä äänite koko luokan kuultavaksi (=lavarunous).
Haiku-kone:
Tee oma haiku runorobotilla.
https://www.yostaja.fi/runorobotti
Kirjanselkämysrunous:
Pinoa 4-6 kirjaa päälletysten ja ota iPadilla kuva. Näin syntyy kirjanselkämysruno!
Runon voi käydä tekemässä äikän varastossa.
Olet tehnyt runoja aiemmin äikän tunneilla. Tutki niitä ja nyt tekemiäsi runoja.
Valitse yksi runo, josta teet spoken word -äänityksen. (Matti opettaa miten!)
Runoanalyysi
Johtaja
Mun täytyy saada johtaa.
Mun täytyy saada johtaa.
Saanks´ mä johtaa?
Saanko? Saan?
Varmasti? Ihanko varmasti?
Jippii. Mä olen johtaja
mä olen johtaja
Okei, mitäs tehdään.
Roger McGough, kokoelmassa Maailman runosydän. Suom. Risto Ahti.1998.
Esimerkkianalyysi runosta ”Johtaja”:
Johtaja, joka ei osaa johtaa
Jotkut haluavat valtaa, vaikkei heillä ole aavistustakaan, mitä sillä tekisivät. Siitä kertoo Roger McGoughin runo
”Johtaja”. Runo on julkaistu Risto Ahdin suomennoksena kokoelmassa Maailman runosydän (1998). Vaikka
runo on lyhyt, se kertoo tarinan lapsekkaasta vallanhalusta, vallan saavuttamisesta ja sitä seuraavasta
epätietoisuudesta siitä, mitä vallalla oikein voisi tehdä.
Runossa on kahdeksan säettä ja kaksi säkeistöä. Runon viimeinen säe muodostaa yksinään toisen säkeistön,
mikä korostaa säkeen merkittävyyttä. Runo on vapaamittainen. Kielellisesti se vaikuttaa lapsen puheelta.
Siihen viittaavat innokkaan inttävä toisto sekä runon puhekielisyys.
Runon alussa puhuja tuntuu varmalta vallanhalustaan: säe ”Mun täytyy saada johtaa” toistuu kaksi kertaa.
Tämän jälkeen runon puhuja alkaa varmistella kysymyksillä mahdollisuuttaan valtaan. Sillä hetkellä paljastuu,
ettei hänellä ole todellista valtaa, elleivät muut suostu sitä hänelle antamaan. Hän on kuin lapsi, jolle vanhemmat antavat hetkeksi mahdollisuuden päättää asioista.
Kun johtajan paikka on varmistunut, runon puhuja yhä kyselee epävarmana: ”Ihanko varmasti?” Asian
varmistuttua puhuja riemuitsee ja toistaa kaksi kertaa kuin vakuuttaakseen itsensä: ”Mä olen johtaja.” Kun
haluttu tilaisuus on toteutunut, runon puhuja onkin hukassa. Hän ei tiedä, mitä vallalla pitäisi ja voisi tehdä.
Viimeisessä säkeessä puhuja kyselee muilta ja ihmettelee: ”Okei, mitäs tehdään?” Alun ehdottomuus on
tipotiessään.
Johtaja-runo tuntuu kysyvän, onko valta tai johtopaikka tavoittelemisen arvoinen. Kannattaisiko kuitenkin
ensin miettiä, mihin valtaa tai asemaa voisi viisaasti käyttää?
Lue analyysi ja vastaa kysymyksiin:
1. Mitä analyysin otsikko paljastaa runosta?
2. Mitä kirjoittaja tekee aloituskappaleessa eli miten analyysi aloitetaan?
3. Mitä runon muodosta kerrotaan?
4. Missä aikamuodossa kirjoittaa kirjoittaa runosta?
5. Oletko samaa mieltä kirjoittajan tekemästä tulkinnasta?
Katsotaan kaksi ensimmäistä videota:
http://www.lukukeskus.fi/muntarina/
Viime kerran runoraadin ensimmäinen runo edustaa lavarunoutta. Nyt pääset itse kokeilemaan runon kirjoittamista. Kirjoita runo vihkoon tai Wordiin. Lavarunoudelle tyypillisiä kirjallisia keinoja ovat esimerkiksi oman henkilökohtaisen elämän muistelu ja läpikäynti ja näiden muokkaaminen taiteeksi. Huomaathan, ettei kaikkien tekstien tarvitse olla totta: lavaruno leikkii usein faktan ja fiktion sekoittamisella, ja voit itse määritellä kuinka paljon runon “minä” vastaa todellista minääsi.
1. TREENIKIRJOITUSTA POHJALLE: Kirjoita 5-10 minuuttia ajatuksenvirtaa. Pyri pitämään kynä liikkeessä koko ajan. Voit aloittaa kirjoittamisen esimerkiksi sanoilla “Nyt minä olen…”, “Jos voisin, minä...” tai “Jonain päivänä vielä…” Voit tämän jälkeen alleviivata tekstistä asioita tai sanoja, jotka tuntuivat kiinnostavilta. Voit myöhemmin jatkaa kirjoittamista niistä.
2. TEHTÄVÄ : Tehtävä hyödyntää muistoja ja kirjallisena keinona toistoa ja epäsuoraa elämäkerrallisuutta, jotka ovat lavarunoudelle tyypillisiä piirteitä. Kirjoita kaikista elämäsi kodeista. Aloita kirjoittaminen aina osoiterivistä, esimerkiksi, Hillapolku 8D, Värttinä. Voit kertoa kodeista aikajärjestyksessä tai missä vain haluamassasi järjestyksessä. Vaihtoehtoisesti voit myös kirjoittaa esimerkiksi lemmikeistäsi. Kirjoita vähintään kolmesta kodistasi. Lemmikin kohdalla voit osoiterivin sijaan käyttää lemmikin nimeä. VINKKI: Kokeile myös kirjoittaa aistien kautta: Mitä kuulit? Mitä puhuttiin naapurihuoneessa? Miltä ensimmäinen oma huoneesi tuoksui? Minkälainen on nykyisen kotisi valo? VINKKI: Voit myös rajata tekstit kertomaan jokaisen kotisi yhdestä huoneesta, esimerkiksi omasta huoneestasi, komerosta tai keittiöstä.
3. MUOTOILE TEKSTI RUNOKSI: Runon nimi on Mun tarina. Muokkaa treenikirjoituksen ja tehtävän ajtukset yhdeksi runoksi, jossa käytät puhekieltä. Puhekieli voi vaihdella kodin/lemmikin mukaan. Voit käyttää esimerkiksi lapsen puhekieltä, eri murteita tai jopa kirosanoja. Tee runostasi noin 100 sanan mittainen. Runoja on tarkoitus lukea ääneen/tehdä äänite koko luokan kuultavaksi (=lavarunous).
Haiku-kone:
Tee oma haiku runorobotilla.
https://www.yostaja.fi/runorobotti
Kirjanselkämysrunous:
Pinoa 4-6 kirjaa päälletysten ja ota iPadilla kuva. Näin syntyy kirjanselkämysruno!
Runon voi käydä tekemässä äikän varastossa.
Olet tehnyt runoja aiemmin äikän tunneilla. Tutki niitä ja nyt tekemiäsi runoja.
Valitse yksi runo, josta teet spoken word -äänityksen. (Matti opettaa miten!)
Runoanalyysi
Johtaja
Mun täytyy saada johtaa.
Mun täytyy saada johtaa.
Saanks´ mä johtaa?
Saanko? Saan?
Varmasti? Ihanko varmasti?
Jippii. Mä olen johtaja
mä olen johtaja
Okei, mitäs tehdään.
Roger McGough, kokoelmassa Maailman runosydän. Suom. Risto Ahti.1998.
Esimerkkianalyysi runosta ”Johtaja”:
Johtaja, joka ei osaa johtaa
Jotkut haluavat valtaa, vaikkei heillä ole aavistustakaan, mitä sillä tekisivät. Siitä kertoo Roger McGoughin runo
”Johtaja”. Runo on julkaistu Risto Ahdin suomennoksena kokoelmassa Maailman runosydän (1998). Vaikka
runo on lyhyt, se kertoo tarinan lapsekkaasta vallanhalusta, vallan saavuttamisesta ja sitä seuraavasta
epätietoisuudesta siitä, mitä vallalla oikein voisi tehdä.
Runossa on kahdeksan säettä ja kaksi säkeistöä. Runon viimeinen säe muodostaa yksinään toisen säkeistön,
mikä korostaa säkeen merkittävyyttä. Runo on vapaamittainen. Kielellisesti se vaikuttaa lapsen puheelta.
Siihen viittaavat innokkaan inttävä toisto sekä runon puhekielisyys.
Runon alussa puhuja tuntuu varmalta vallanhalustaan: säe ”Mun täytyy saada johtaa” toistuu kaksi kertaa.
Tämän jälkeen runon puhuja alkaa varmistella kysymyksillä mahdollisuuttaan valtaan. Sillä hetkellä paljastuu,
ettei hänellä ole todellista valtaa, elleivät muut suostu sitä hänelle antamaan. Hän on kuin lapsi, jolle vanhemmat antavat hetkeksi mahdollisuuden päättää asioista.
Kun johtajan paikka on varmistunut, runon puhuja yhä kyselee epävarmana: ”Ihanko varmasti?” Asian
varmistuttua puhuja riemuitsee ja toistaa kaksi kertaa kuin vakuuttaakseen itsensä: ”Mä olen johtaja.” Kun
haluttu tilaisuus on toteutunut, runon puhuja onkin hukassa. Hän ei tiedä, mitä vallalla pitäisi ja voisi tehdä.
Viimeisessä säkeessä puhuja kyselee muilta ja ihmettelee: ”Okei, mitäs tehdään?” Alun ehdottomuus on
tipotiessään.
Johtaja-runo tuntuu kysyvän, onko valta tai johtopaikka tavoittelemisen arvoinen. Kannattaisiko kuitenkin
ensin miettiä, mihin valtaa tai asemaa voisi viisaasti käyttää?
Lue analyysi ja vastaa kysymyksiin:
1. Mitä analyysin otsikko paljastaa runosta?
2. Mitä kirjoittaja tekee aloituskappaleessa eli miten analyysi aloitetaan?
3. Mitä runon muodosta kerrotaan?
4. Missä aikamuodossa kirjoittaa kirjoittaa runosta?
5. Oletko samaa mieltä kirjoittajan tekemästä tulkinnasta?