Sotaväki ruotujakolaitoksen mukaan organisoituna
Sotapalvelun luonne 1600-luvun alkupuolella
Joukko-osastojen upseerit keräsivät yksiköitä tarvittaessa rekrytointiperiaatteen mukaan.
Väenotot koskivat vain 16-60-vuotiaita talonpoikia. Aatelisten, porvarien ja papiston säädyt olivat niistä vapaat. Väenotolla tarkoitetaan sitä kuinka monta asekelpoista miestä yhdestä talosta voidaan ottaa, jotta maatalous ei kärsi. Vuonna 1606 Orimattilassa eri kylissä asekelpoisia miehiä oli 117 ja taloja oli 46 kpl.
Sotapalvelun luonne 1600-luvun loppupuolella
Vuonna 1682 sotalaitos hajautettiin ja vähitellen siirryttiin vakinaiseen sotamiehenpitoon. Maatilat ryhmitettiin ruoduiksi, joista jokainen maatila antoi yhden miehen sotilaaksi. Ratsutilat olivat velvollisia ylläpitämään ratsumiehen ja varustamalla tälle hevosen. Vastineeksi ratsutilat saivat verohelpotuksia ja jos verovapaus ei riittänyt niin saivat he myös kantaa jonkin muun tilan verot.
Ruotujakolaitos
1670-luvulla armeija oli kärsinyt suuria tappioita, joten kehitettiin uusi järjestelmä,ruotujakolaitos. Ruotujaosta oli paljon erimielisyyksiä siitä kuinka monta taloa yhteen ruotuun laskettiin ja paikoin hallinnon järjestäminen sekä virkatalojen valinta oli kesken. Suomeen ruotujakolaitos tuli 1690-luvun puolivälissä paitsi Pohjanmaalle, jonne järjestelmä tuli vasta 1733. Ruodun velvollisuus oli varustaa ruotusotamiehille torppa, vaatteet, kuljetus harjoituksiin, ruoka ja palkka. Rauhan aikana ruotujako toimi, mutta sotatilassa jouduttiin turvautumaan vanhaan pakko-ottojärjestelmään.
Hakkapeliitat
Venäjän ja Puolan sotien jälkeen Kustaa II Aadolf uudisti ratsuväkensä Puolasta saatujen esimerkkien avulla. Puolalaisten ratsumiehet käyttivät karakolointitekniikkaa. Karakolointi oli menetelmä, jossa ratsuväkirivistöt vuorollaan ratsastivat vihollisrintaman eteen ampumaetäisyydelle ja ampuivat aseensa tyhjäksi. Tämän jälkeen ne vetäytyivät takaisin lataamaan aseensa ja odottamaan uutta hyökkäysvuoroa. Tällainen taistelutekniikka ei sopinut suomalaiselle, koska ratsuväen kouluttaminen vaati paljon koulutusta ja tarkkaa säännön mukaisuutta sekä raju käsikahakka oli suomalaiselle soveltuvampaa. Hakkapeliitat saivat nimensä sotahuudosta ”Hakkaa päälle!”
Orimattilan kylien ruotusotamiesten lukumäärä vuonna 1750
kylä sotamiesten määrä
Luhtikylä1
Suonsulku 1
Heinämaa 2
Virenoja 2
Viljaniemi 1
Niemenkylä 4
Viljamaa 2
Sammalisto 1
Karkkula 2
Mallusjoki 8
Pakaa 5
Niinikoski 6
Kuivanto 10
Renkomäki 2
Olli Pulkkinen
Lähteet:
Orimattilan historia I s. 297-307
Jukka Tarkka ym. Suomen historia osa 4
kuvien lähteet:
Wikipedia tiedosto: Porin rykmentin univormut