Aateliskartanoiden suurvalta-aika
Ruotsi Itämeren alueen suurvaltana
Sotaväki ruotujakolaitoksen mukaan organisoituna
Sotapalvelun luonne 1600-luvun alkupuolella
Joukko-osastojen upseerit keräsivät yksiköitä tarvittaessa rekrytointiperiaatteen mukaan.
Väenotot koskivat vain 16-60-vuotiaita talonpoikia. Aatelisten, porvarien ja papiston säädyt olivat niistä vapaat. Väenotolla tarkoitetaan sitä kuinka monta asekelpoista miestä yhdestä talosta voidaan ottaa, jotta maatalous ei kärsi. Vuonna 1606 Orimattilassa eri kylissä asekelpoisia miehiä oli 117 ja taloja oli 46 kpl.
Sotapalvelun luonne 1600-luvun loppupuolella
Vuonna 1682 sotalaitos hajautettiin ja vähitellen siirryttiin vakinaiseen sotamiehenpitoon. Maatilat ryhmitettiin ruoduiksi, joista jokainen maatila antoi yhden miehen sotilaaksi. Ratsutilat olivat velvollisia ylläpitämään ratsumiehen ja varustamalla tälle hevosen. Vastineeksi ratsutilat saivat verohelpotuksia ja jos verovapaus ei riittänyt niin saivat he myös kantaa jonkin muun tilan verot.
Ruotujakolaitos
1670-luvulla armeija oli kärsinyt suuria tappioita, joten kehitettiin uusi järjestelmä,ruotujakolaitos. Ruotujaosta oli paljon erimielisyyksiä siitä kuinka monta taloa yhteen ruotuun laskettiin ja paikoin hallinnon järjestäminen sekä virkatalojen valinta oli kesken. Suomeen ruotujakolaitos tuli 1690-luvun puolivälissä paitsi Pohjanmaalle, jonne järjestelmä tuli vasta 1733. Ruodun velvollisuus oli varustaa ruotusotamiehille torppa, vaatteet, kuljetus harjoituksiin, ruoka ja palkka. Rauhan aikana ruotujako toimi, mutta sotatilassa jouduttiin turvautumaan vanhaan pakko-ottojärjestelmään.
Hakkapeliitat
Venäjän ja Puolan sotien jälkeen Kustaa II Aadolf uudisti ratsuväkensä Puolasta saatujen esimerkkien avulla. Puolalaisten ratsumiehet käyttivät karakolointitekniikkaa. Karakolointi oli menetelmä, jossa ratsuväkirivistöt vuorollaan ratsastivat vihollisrintaman eteen ampumaetäisyydelle ja ampuivat aseensa tyhjäksi. Tämän jälkeen ne vetäytyivät takaisin lataamaan aseensa ja odottamaan uutta hyökkäysvuoroa. Tällainen taistelutekniikka ei sopinut suomalaiselle, koska ratsuväen kouluttaminen vaati paljon koulutusta ja tarkkaa säännön mukaisuutta sekä raju käsikahakka oli suomalaiselle soveltuvampaa. Hakkapeliitat saivat nimensä sotahuudosta ”Hakkaa päälle!”
Orimattilan kylien ruotusotamiesten lukumäärä vuonna 1750
kylä sotamiesten määrä
Luhtikylä1
Suonsulku 1
Heinämaa 2
Virenoja 2
Viljaniemi 1
Niemenkylä 4
Viljamaa 2
Sammalisto 1
Karkkula 2
Mallusjoki 8
Pakaa 5
Niinikoski 6
Kuivanto 10
Renkomäki 2
Olli Pulkkinen
Lähteet:
Orimattilan historia I s. 297-307
Jukka Tarkka ym. Suomen historia osa 4
kuvien lähteet:
Wikipedia tiedosto: Porin rykmentin univormut
Suurvlta romahtaa Suuressa Pohjan Sodassa
Alku
Kun Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle XI kuoli niin tuli hänen pojastaan Kaarle XII:sta uusi kuningas. Kuningas itse oli tuolloin vain 18-vuotias nuori mies, joka oli jo valmiiksi vihollisten ympäröimä. Ruotsi oli Kaarle XII:n isän ansiosta vallannut Baltian alueet ja Skånen alue (nykyisessä etelä-Ruotsissa). Venäjä, Puola ja Tanska näkivät tilaisuutensa tulleen kun nuori kunigas oli noussut valtaan ja aloittivat muodostaa liittoumaa Ruotsia vastaan. Venäjän Pietari suuri halusi Baltian alueen takaisin ja sai Puolan liittoumaan mukaan lupaamalla Liettuan. Tanska halusi vain Skånen alueen takaisin Ruotsilta.
Sota alkoi kun Puola hyökkäsi Liettuaan. Ruotsi lähetti nopeasti suomalaisia joukkoja valtaamaan Riikan jonka jälkeen puolaiset vetäytyivät Liettuasta. Kaarle XII oli samaan aikaan matkalla päihittämään tanskalaiset joukot. Venäjä ylitti pian Tanskan antauduttua rajan ja marssi Viroon. Kuningas otti Tanskassa taistelleet joukot mukaansa ja lähti kohtaamaan ylivoimaisen vihollisensa Narvaan (Viron alueella). Kaarle voitti venäläiset Narvassa kovin menetyksin. Seuraavaksi Kaarle suuntasi katseensa Puolaan, jossa hän ja hänen Ruotsi-Suomen armeijansa pyörivät ympäri maata 6 vuotta sotien puolaisia vastaan.
Kun Kaarle taisteli Puolassa, niin samaan aikaan Pietari Suuri hyökkäsi Inkerin alueelle. Kun Puola oli kukistettu, Kaarle XII alkoi valmistella hyökkäystä Moskovaan. Tässä sotaretkessä käy niin kuin myöhemmin tulleille Napoleonille ja Hitlerille. Kaarle yritti. Kaarle XII hävisi venäläisille Pultavan taistelussa (nykyisen Ukrainan alueella) v. 1709. Hän pakeni 1000 miehen kanssa Turkkiin missä, sai taivuteltua Turkin mukaan (joksikin aikaa) sotaan Venäjää vastaan. Kuninkaan Pultavan tappion jälkeen venäläiset alkoivat miehittää Suomen vuonna 1713. Sen vaikutusvalta kesti sitten seuraavat 8 vuotta.
Suuren Pohjan sodan ja Isovihan aika Orimattilassa
Suuren Pohjan sodan alussa orimattilalaiset ratsumiehet menivät Viipuriin ja sitten Inkeriin (nykyisen Pietarin kaupungin alue) ja lopulta Narvaan. Narvan taistelun jälkeen Kaarle XII otti Hämeen ja Uudenmaan rykmentit mukaansa Puolaan ja aina Pultavaan asti kunnes ne antautuivat pääjoukkojen mukana venäläisille. Kun sotilaita ei saatu tarpeeksi niin jouduttiin pakkovärväämään sotilaita Baltian sotakentille. Sodan aikana komppanioittan sotilaita pakeni kotiin ja palasi myöhemmin takaisin armeijan palvelukseen. Sotilaskarkuruutta ei katsottu niin hyvällä muttei siitä tuomittu koskaan pahimmalla rangaistuksella eli kuolemalla.
Kun suomalaiset joukot seikkailivat kuninkaan mukana muualla niin jouduttiin kokoamaan 3 uutta jalka/ratsuväki rykmenttiä (koko maan mittainen värväys). Kun Kaarle XII kaatui Norjan tuntureilla niin jäi sinne myös 7 orimattilalaisstasotilasta.
Isovihan vaikutukset Orimattilassa olivat aikalaisille taloudellisesti pahat. Venäläiset sotajoukot eivät tappaneet ketään mutta ryöstivät ruokaa, tavaraa ja eläimiä. Miehitysaikana orimattilaisia verotettiin mielivaltaisesti. Orimattilasta vietiin noin 5 ihmistä pakosti Venäjälle. Koko Hämeessä luku oli 531 ihmistä. Orimattilaan ei tullut mitään sissitoimintaa jota kehittyi muualle Suomeen. Kansa ei pitänyt sisseistä kun nämä olivat yhtä pahoja kuin venäläiset. Orimattilassa haettiin monesta eri kylästä vapautusta veroista kahdeksi vuodeksi Venäjän miehitys ajan loputtua koska oltiin kykemättömiä maksamaan veroja emämaalle. Miehitysaika päättyi vuonna 1721.
Loppu
Kaarle XII palasi turkista vuonna 1715. Hän päätti hyökätä Tanskan hallitsemaan Norjaan jossa hän sai Oslon seudulla kirjaimillisesti kuulan kalloonsa. Kuninkaan kuoleman jälkeen säädyt menivät solmimaan rauhaa. Suuri pohjan sota päätyi 1721 Uudenkaupungin rauhaan. Venäjä otti Ruotsin hallitsemat Baltian alueet ja Kaakkois-Suomen. Venäjä kumminkin palautti suurimman osan Ruotsin Itämaasta (Suomesta) takaisin.
Kirjoittaja; Valtteri Kyöstilä ,Erkko-lukio
Lähteet;
Orimattilan historia I, 1987 Jyväskylä. Antero Penttilä, Aila Narva ja Erkki Hämäläinen.
Orimattilan Pitäjä 1923, Lahti .Atte Harden