Pohdintatehtävät
Pohdintatehtävä 1
Perustaidot, joiden näkökulmasta voit pohtia materiaalien antia:
- luku- ja kirjoitustaito
- numeeriset taidot
- tietotekniset taidot
- opiskelutaidot
Pohdintatehtävä 2
Django Paris kuvaa ja analysoi artikkelissaan Culturally Sustaining Pedagogy: A Needed Change in Stance, Terminology, and Practice (2012) kolmea tapaa kohdata maahanmuuttajaopiskelijat koulutuksen kontekstissa. Hänen mukaansa opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritaustoihin sekä lukutaitoon on kärjistäen suhtauduttu kolmella tavalla:
1) Puutteisiin keskittyvä lähestymistapa (deficit approach) oli yleinen erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. Opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritaustat nähdään tämän lähestymistavan mukaan opetusta haittaavana tekijänä. Opetuksen edetessä puutteet korjautuvat, kun opiskelijat oppivat valtaväestön kieltä ja tapoja opiskella. Opiskelijan pitää tämän näkemyksen mukaan päästä eroon oman yhteisönsä kielellisistä ja kulttuurisista käytänteistä.
2) Erilaisuuden tunnistamisen lähestymistavan (difference approach) mukaan kielet ja kulttuurit nähdään samanarvoisina, mutta kuitenkin huomattavan erilaisina. Edelleen keskipisteenä on tarve oppia uuden maan tapoja viestiä ja toimia. Tässä tapauksessa ei ehkä avoimesti sanota, että opiskelijan pitää päästä eroon omista kielellisistä ja kulttuurisista resursseistaan, mutta implisiittisesti sitä kuitenkin odotetaan.
3) Resurssien pedagogiikan (resource pedagogies) mukaan kielelliset ja kulttuuriset käytännöt nähdään voimavaroina, ja siksi pyritään siihen, että näitä kieliä ja käytäntöjä kunnioitetaan ja käytetään oppimisen tukena. Tämän pedagogiikan mukaan on myös tärkeää tunnistaa, että kielet ja kulttuurit ovat dynaamisia ilmiöitä ja siksi niihin liittyvät käytännöt muuttuvat jatkuvasti.
Nykyään pyritään siihen, että kielet, lähestymistavat ja käytännöt, jotka maahanmuuttajaopiskelijat tuovat oppimisympäristöihin, nähdään tärkeänä heidän oppimisensa näkökulmasta. Tavoitteena on käyttää näitä resursseja opiskelijoiden oppimisen tukena.
Pohdintatehtävä 3
Tässä esimerkkejä siitä, miten opettajat pohtivat hyviä käytänteitä ja onnistumisen kokemuksia haastatteluissa, jotka Katarzyna Kärkkäinen keräsi väitöskirjaa valmistellessaan:
Esimerkki 1
Kouluttaja: niin sitten mulla on semmonen pidempikestoinen kokemus.. muutaman vuoden takaa.. olisko se ollu joskus 2010, kun valmistu viimeinenkin.. meillä oli semmonen oppisopimusryhmä... ... jossa oli alkujaan, ehkä neljä suomalaista opiskelijaa... ja muuten kaikki oli maahanmuuttajia... ja tuota niin.. he oli tosiaan oppisopimusopiskelijoita ja mä olin ihan sieltä alusta loppuun saakka sen ryhmän opetuksessa mukana ja tuota.. tuota tuota.. se oli silloin alkuun ihan epätoivoisen tuntuista... todella.. todella.. kielitaito suurimmalla osalla oli äärettömän huono ... silloin ajatus oli, että ei... näistä ei koskaan tule lähihoitajia
Haastattelija: Aha.. no tuliko näistä lähihoitajia?
Kouluttaja: Ihan jokaisesta.. ihan jokaisesta... mutta heijän kanssaan tehtiin aivan valtavasti työtä ja sen jälkeen..
Haastattelija: Millaista työtä?
Kouluttaja: Sitä henkilökohtaista ohjausta, että mutta tuota.. tietysti se, että he oppivat työn kautta myös paljon... että se.. se varmaan oli tärkeä tekijä siinä heijän ryhmässänsä, että he näkivät.. havaintoja tekemällä myös ja oppivat siellä työpaikalla ja oppivat samalla kieltä.(Kouluttaja, lähihoitajakoulutus)
Esimerkki 2
Kouluttaja: ja sitten myös sitten niin... minäkin olen niin nopea puhumaan ja... näin niin tota... sellainen jännä automaatti on tullut, että jos joku maahanmuuttajaopiskelija.. varsinkin ennen kuin on heihin on tutustunut kunnolla ja tietää sen kielellisen tason, niin on oppinut puhumaan niin rauhallisemmin ja katsomaan suora silmiin ja sitten tuota jättämään kaikki turhat niin kuin sanat ja fraasit pois... ei tietysti puhe ei tarvii olla tylsä.. liian kirjakieltä.. pitäähän olla.. olla sitä väritystä ja innostustakin siellä mukana, mutta... mutta niin kuin oppinut ihan suoraan katsomaan ja puhumaankin monta kertaa kun luokan tilanteissa niin puhuu enempi sitten vuorotellen, kattoo heitä kohti, niin... he ovat sitä kyllä sanoneetkin, että se on hyvä tapa, että kouluttaja ei kattos muualle... että huomio... mulla kun on niin jatkuvasti maahanmuuttajia, mä ehkä sitten oppinut sen taidon... en tiedä aina onnistunko, koska mulla ei oo mitä erityispedagogiikkataitoja, mutta tuota.. tai en opiskellu näitä, mutta näitä tulee koko ajan sitten
(Kouluttaja, ravintola-ala)
