Jos olet matkustellut Thaimaassa tai Turkissa, kiinnitit varmasti huomiosi moneen asiaan, jotka ovat toisin kuin Suomessa. Thaimaassa matkustaessa on helppoa huomata upeat Buddha-patsaat ja koristeelliset temppelit, joista leijailee mausteinen suitsukkeen tuoksu. Turkissa taas saatat aamulla herätä rukouskutsuun ja pysähtyä kuvaamaan komeaa moskeijaa. Mihin Thaimaasta tai Turkista tullut vieras kiinnittäisi huomionsa Suomessa? Mistä kaikesta hän voi päätellä Suomen olevan kristitty maa?

”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh. 14:1-7)

Kristinusko syntyi juutalaisuuden pohjalta Jeesus Nasaretilaisen elämän ja opetusten ympärille. Pienestä kalastajajoukon uskonnosta muodostui aikojen saatossa suurin maailmanuskonto, joka on vaikuttanut jokaiseen länsimaalaiseen yhteiskuntaan.

Jeesus Nasaretilainen syntyi vaatimattomissa oloissa Juudan, nykyisen Israelin Beetlehemissä, noin 2 000 vuotta sitten. Hän oli rakennusmies Joosefin ja tämän puolison, Marian, vanhin poika. Jeesus itsekin harjoitti aluksi puusepän töitä, mutta täytettyään 12 vuotta hän aloitti julkisen toimintansa Jumalan sanan levittämiseksi.

Jeesus kritisoi juutalaisia kirjanoppineita ja ulkokohtaista, tekopyhää uskoa. Jeesus sai ympärilleen kuulijoita, joista myöhemmin 12 tuli hänen opetuslapsikseen. Nämä olivat lähinnä kalastajia, joita Jeesus pyysi ”ihmisten kalastajiksi”. Jeesus meni köyhien ja sairaiden luokse, joita hän paransi ja kertoi samalla, että taivasten valtakunta lähestyi.

Jeesuksen elämäntapa herätti suurta ärtymystä juutalaisten fariseusten eli kirjanoppineiden keskuudessa. Noin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä Jeesus pidätettiin ja tuomittiin ristinkuolemaan. Jeesuksen kavalsi yksi hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot, joka myöhemmin katui tekoaan ja teki itsemurhan.

Jeesuksen läheisimmät ihmiset surivat kovasti, mutta yllättyivät suuresti, kun Jeesuksen hauta oli tyhjä. Enkeli ilmoitti heille ensin Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja myöhemmin Jeesus itsekin näyttäytyi vielä seuraajilleen. Jeesuksen seuraajat perustivat oppinsa Jeesuksen opetuksiin ja ylösnousemususkoon. He kokoontuivat Jeesuksen nimessä, kertoivat eteenpäin evankeliumia eli ilosanomaa Jeesuksesta ja perustivat seurakuntia.

Tärkeimpiä Jeesuksen seuraajia olivat opetuslapset ja heistä etunenässä Pietari. Opetuslasten lisäksi apostoliksi eli lähettilääksi luetaan Paavali, joka oli entinen kristittyjen vainooja, mutta josta tuli tärkein uuden uskonnon levittäjä, sen jälkeen kun hän näyssä oli kohdannut Jeesuksen. 40-60 luvulla jkr. Paavali teki kuuluisia lähetysmatkojaan ja kirjoitti seurakunnille kirjeitä, joissa hän kehotti ihmisiä ottamaan vastaan Jeesuksen ja elämään niin kuin kristityn kuuluu.

Varsinaisesti kristityiksi uuden uskonnon edustajia alettiin kutsua vasta 200-luvulla Syyrian Antiokiassa. Nimi "kristitty" tulee Jeesuksen kutsumanimestä Kristuksesta, joka tarkoittaa juutalaisessa perinteessä voideltua kuningasta.

Kristittyjen alkutaival ei ollut helppo, sillä he joutuivat rajujen roomalaisten vainojen kohteeksi ja sirkusareenoilla heitä mm. syötettiin villieläimille. Merkittävä seikka kristinuskon leviämiselle oli keisari Konstantinus Suuren kääntyminen kristinuskoon, minkä seurauksena kristinuskosta tuli sallittua Rooman valtakunnassa.

Varhaiset kristityt alkoivat koota oppejaan yhteen, ja niistä muodostettiin Raamattuun Uusi testamentti, juutalaisten elämästä ja historiasta kertovan Vanhan testamentin lisäksi. UT:ssa eli Uudessa testamentissa Jeesuksen elämästä ja opetuksista kertovat eniten neljä evankeliumia: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Myös juutalaiset ja muslimit tunnustavat Jeesuksen, mutta eivät pidä häntä uskonelämän kannalta keskeisenä hahmona niin kuin kristityt.

Vaikka kristinuskossa on tapahtunut paljon maallistumista viime vuosikymmeninä, se on edelleen maailman suurin uskonto noin kahdella miljardilla kannattajallaan. Suomessakin kristittyjä on noin 70 prosenttia, joista suurin osa kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Yksi kristinuskon suosion salaisuuksista saattaa olla se, kun uskonto on aina halunnut välittää myös heikoista ja sorretuista, ja on siksi pyrkinyt luomaan tasa-arvoista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa.

Kristillisyys näkyy monen ihmisen elinkaaressa. Jeesuksen esimerkin mukainen kaste annetaan edelleen lapsille, tosin joissakin suuntauksissa vasta aikuisiällä Jeesuksen aikalaisten tavoin. Rippikoulu ja kirkolliset häät ovat edelleen suosittuja ja hautaan siunataan edelleen useimmiten kristillisin menoin.

Kirkoissa taas vietetään ehtoollista Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Papit ovat välittäjiä näissä pyhissä toimituksissa eli sakramenteissa sekä yleensäkin jumalanpalveluksissa Jumalan ja ihmisten välillä.

Yhä enemmän on kuitenkin alettu korostaa Uudessa testamentissa mainittua yleistä pappeutta, jonka mukaan kaikkien kristittyjen tehtävä on viedä eteenpäin evankeliumia eli ilosanomaa Jeesuksesta. Isoissa kristillisissä kirkkokunnissa papit ovat koulutettuja teologeja, mutta pienemmissä vapaissa suuntauksissa Sanaa julistavat tavalliset maallikkosaarnaajat.

Lähetystyö kuuluu olennaisesti kristinuskoon Jeesuksen antaman lähetyskäskyn mukaisesti. ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen sekä opettamalla pitämään kaiken, minkä minä olen käskenyt heidän pitää” (Matt. 28: 19–20). Kristinusko on kulkeutunut lähetystyön mukana kaikkiin maanosiin. Monissa paikoissa se on kilpaillut elintilasta, esimerkiksi Afrikka on jakaantunut pohjoisen islamilaisiin ja etelän kristillisiin valtioihin.

Kristinuskon historiassa on ollut erimielisyyksiä ja jopa sotia, mutta se on saanut myös paljon hyvää aikaiseksi eri maissa. Ekumenian seurauksena erilaiset kristilliset kirkkokunnat ja suuntaukset ovat viime vuosikymmeninä korostaneet yhteiskristillisyyttä. Tällöin kristilliset kirkot ja suuntaukset levittävät evankeliumia yhdessä eteenpäin, pienistä opillisista eroista huolimatta. Eri puolilla Suomea ja maailmaa on järjestetty monia yhteiskristillisiä jumalanpalveluksia, tilaisuuksia ja tapahtumia. Yhteiskristillisyydessä toteutuu juuri Raamatun ajatus ekumeniasta.