9. Juutalaisuus
Tiivistelmä
- Juutalaisuus on Israelin kansan uskonto, joka on levinnyt israelilaisten mukana jonkin verran myös Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.
- Juutalaisuus on kirjauskonto, etninen uskonto sekä maailmanuskonto.
- Juutalaisuudessa on keskeistä: usko yhteen jumalaan Jahveen, heprealainen Raamattu Tanak sekä juutalaisten historiaa symboloivat juhlat.
Juutalaisten rikas mutta synkkä kulttuuriperimä
Mitä yhteistä on paimenpoika Daavidilla, kuningatar Esterillä, Jeesus Nasaretilaisella ja apostoli Paavalilla? Kaikki he ovat tärkeitä Raamatun henkilöitä. Lisäksi he kaikki ovat juutalaisia. Ehkä heti ei muistuisi, että Jeesus Nasaretilainen, juutalaisen Marian poika, oli itsekin juutalainen.
Juutalaisuus on maailmanuskonnoista pienin, mutta siitä on lähtöisin kaksi maailman suurinta uskontoa, kristinusko ja islam. Juutalaisuus on Israelin kansan uskonto, mutta se käsittää myös kansan historian, kulttuurin ja yhteiskunnalliset olot. Juutalaisuus on yksijumalainen uskonto, missä juutalaiset kokevat olevansa jumalan valittu kansa.
Juutalaisilla on taustalla yli kolmen tuhannen vuoden kulttuuriperimä. He ovat joutuneet jättämään kotimaansa ja hajaantumaan ympäri maailmaa. Juutalaiset ovat usein menestyneet liiketoimissaan, ja monet tunnetut tieteen ja taiteen vaikuttajat ovat olleet juutalaisia. Samalla he ovat monessa paikassa joutuneet kateuden kohteeksi ja tulleet kaltoin kohdelluiksi. Pahin historiallinen esimerkki tästä on toisen maailmansodan juutalaisvainot ja joukkotuho.
Toisen maailmansodan jälkeen juutalaiset pääsivät palaamaan kotiseudulleen ja saivat oman, Israelin valtion vuonna 1948. Valtio on kuitenkin joutunut taistelemaan olemassaolostaan alueen ja naapurivaltioiden muslimien kanssa. Erityisesti Iran on uhonnut tuhoavansa Israelin maailmankartalta.
Israel on vastannut iskuihin väkivallalla ja miehittänyt palestiinalaisille kuuluvia alueita, mikä on entisestään suututtanut muslimeja. Kostonkierteestä huolimatta juutalaiset uskovat olevansa Jumalan valittu kansa, joka on vihdoin päässyt takaisin pyhään maahansa. Juutalaisia on yhteensä 15 miljoonaa, joista suurin osa asuu Israelissa sekä maanpaon seurauksena Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Oman kansan uskonto
Israelissa juutalaisina pidetään vain niitä, joiden äiti on juutalainen tai joka on kääntynyt juutalaiseen uskoon. Juutalaiset eivät pyri käännyttämään muiden kansojen asukkaita uskontoon.
Perinteen mukaan Israelin kansan historia on lähtöisin paimentolaisheimosta, jonka johtaja Aabraham sai Jumalalta käskyn siirtyä kohti luvattua maata. Aabraham luotti lupaukseen ja asettui Kanaaninmaahan, nykyiseen Israeliin. Matkalla Jumala koetteli Aabrahamia ja hänen uskoaan. Aabraham sai sivuvaimonsa Hagarin kanssa lapsen, Ismaelin. Oman vaimonsa Saaran kanssa Aabraham sai pitkän odotuksen jälkeen Iisak-nimisen pojan. Hankalan kilpailutilanteen seurauksena Hagar ja Ismael jouduttiin karkottamaan pois.
Ismaelista tuli muslimien kantaisä. Juutalaiset taas pitävät kantaisinään Aabrahamia, Iisakia sekä Iisakin poikaa Jaakobia. Myös Mooses on juutalaisille erityisen tärkeä henkilö, sillä hän vapautti kansansa myöhemmässä vaiheessa Egyptin orjuudesta. Monien mielestä uskontona juutalaisuus syntyi, kun Mooses solmi Jumalan kanssa liiton Siinain vuorella ja vastaanotti kivitauluissa kymmenen käskyä. Mooseksen elämästä on tehty elokuvia, joista etenkin animaatio Egyptin prinssi on tullut kuuluisaksi.
Juutalainen oppi
Juutalaisuus on monoteistinen eli yksijumalainen uskonto. Heidän pyhä kirjansa on heprealainen raamattu, tanak. Siinä kuvataan, kuinka heidän jumalansa Jahve teki liiton valitun kansansa kanssa. Liiton merkiksi Aabrahamin ja hänen miespuolisten jälkeläistensä on pitänyt ympärileikkauttaa (sukupuolielimeen tehtävä pieni operaatio) itsensä ja pitää jumalan säädökset.
”Herran pelko on viisauden alku”.
Jumala on ilmoittanut kansalle itsestään profeettojen välityksellä. Profeetta on henkilö, joka kykenee vastaanottamaan jumalallista tietoa. Tärkein profeetta oli Mooses. Kymmenen käskyä ovat osana heprealaisen raamatun viittä Mooseksen kirjaa, joita kutsutaan tooraksi. Heprealainen raamattu koostuukin kolmesta osasta:
1) Toora. Viisi Mooseksen kirjaa, joka on juutalaisten laki. Tässä kerrotaan maailman luomisesta ja matkasta kohti luvattua maata.
2) Profeetat. Jakaantuu varhaisempiin ja myöhäisempiin profeettakirjoihin. Varhaisemmat profeettakirjat kertovat tapahtumista, joita syntyi kansan saavuttua luvattuun maahan. Myöhemmät profeetat ovat historiateoksia, jotka kertovat kuninkaiden ajasta sekä pakkosiirtolaisuudesta sekä siitä, miten Jumala johdatti kansaansa profeettojen välityksellä tuolloin.
3) Kirjoitukset. Kyseessä on hyvin erilaisia teoksia, joita ovat mm. psalmit, sananlaskut ja jobin kirja. Viimeksi mainittu kertoo Jumalaan luottavan Jobin sinnikkyydestä kärsimystensä keskellä.
Juutalaisuuden Jumala on rakastava ja armollinen niitä kohtaan, jotka tottelevat hänen käskyjään. Jos ihminen valitsee toisin, eikä elä käskyjen mukaisesti, häntä kohtaa Jumalan viha ja tuomio. Juutalaiset uskovat kristittyjen tavoin Daavidin suvusta nousevaan messiaaseen, vapahtajaan, mutta heidän mukaansa se ei ole Jeesus Nasaretilainen, vaikka Jeesuksen olemassa olon he myöntävätkin.
Juutalainen elämäntapa ja juhlat
Juutalaisilla on erilaisia suuntauksia ja myös yksittäisten juutalaisten usko vaihtelee. Osa juutalaisista ei usko jumalaan, vaan kokee juutalaisuuden Israelin kansan kulttuuriksi, joka näkyy etenkin maan juhlissa. Moni taas uskoo pyhän kirjan sanaan ja haluaa noudattaa sen ohjeita ja säädöksiä. Hartaat juutalaiset rukoilevat kolme kertaa päivässä. He rukoilevat kotona tai juutalaisten pyhässä rakennuksessa, synagogassa. Julkiseen jumalanpalvelukseen tarvitaan kymmenen yli 13-vuotiasta, sillä juutalaispoika tulee tuossa iässä täysi-ikäiseiksi. Täysi-ikäisen juutalaispojan juhla on nimeltään bar mitsva, tytöllä taas bat mitsva, joka tapahtuu jo 12-vuotiaana.Synagogaan juutalaismies pukeutuu vetäen harteilleen rukousviitan ja päähänsä pipomaiseen hatun eli kipan. Juutalainen muistelee, kiittää tai ylistää jumalaan rukouksissaan.
Juutalaisuuden tunnetuimmat symbolit ovat Davidin tähti ja menora. Kahdesta päällekkäisestä kolmiosta koostuva, kuusisakarainen Davidin tähti esiintyy myös Israelin lipussa. Kynttilänjalkainen menora kuvaa sitä, kun Jumala puhui Moseksella autiomaassa palavan pensaan muodossa.
Juutalaisilla on vuosikalenteri, joka sisältää paljon erilaisia historiallisia muistopäiviä. Toora on luettava läpi vuoden aikana, ja siksi se on jaettu viikoittain luettaviin osiin.
Juutalainen viettää sapattia lauantaina sen muistoksi, että jumala loi maailman kuudessa päivässä ja lepäsi seitsemäntenä. Sapatti alkaa auringon laskiessa perjantai-iltana ja päättyy lauantai-iltana. Sapatin aikana rukoillaan, käydään synagogassa, sytytetään kaksi kynttilää ja ruokaillaan yhdessä.
Sapatin lisäksi muutkin vuosijuhlapäivät tulevat raamatusta. Pääsiäinen on viikon kestävä juhla, jolloin muistellaan Israelin kansan vapautumista Egyptin orjuudesta. Pääsiäisen vieton keskeisin osa on Seder-illallinen. Shavuot-juhlaa vietetään seitsemän viikkoa pääsiäisestä ensimmäisten hedelmien kypsyessä. Tällöin muistellaan tooran antoa ja Jumalan ja hänen kansansa välistä liittoa.
Lehtimajajuhla pidetään sadonkorjuun aikana syyskuussa. Se muistuttaa siitä, kuinka Jumala antoi israelilaisten nukkua lehtimajoissa johdatettuaan kansansa pois Egyptistä. Juutalaiset menevät usein Jerusalemin itkumuurin äärelle rukoilemaan ja muistelemaan maanpakoon joutumista ja pyhän temppelin tuhoutumista. Katso livekuvaa itkumuurilta tästä linkistä.
Uudenvuodenjuhla, rosh hashana, pidetään syksyllä. Uutta vuotta vietetään yhteensä kymmenen päivää, joka huipentuu suureen sovituspäivään, jom kippuriin. Uudenvuoden aika on katumusaikaa, sillä juutalaisen perinteen mukaan tällöin ratkaistaan ihmisen kohtalo seuraavaksi vuodeksi. Jom kippur taas on juhlapäivä, jota vietetään paastoten ja synagogassa rukoillen.
Ruoka on tärkeä osa juutalaista uskontoa, ja sen tulee olla sopivaa, kosher. Raamattu antaa siihen tarkat ohjeet, sillä esimerkiksi liharuokaa ei saa nauttia maitotuotteiden kanssa.
Juutalaisten keskuudessa on tapahtunut maallistumista kuten monessa muussakin uskonnossa, mutta edelleen on myös paljon juutalaisia, jotka haluavat noudattaa pyhän kirjan sanaa kirjaimellisesti.
