13. Uskontodialogi avain rauhaan?
Tiivistelmä
- Uskontodialogi on uskontojen välistä vuoropuhelua, jolla tavoitellaan ymmärrystä muista uskonnoista sekä rauhaa.
- Uskontodialogin lähtökohtina on erojen tunnistaminen ja tunnustaminen.
- Uskontodialogia tavoitellaan, jotta lähimmäisenrakkaus ja suvaitsevaisuus toteutuisi maailmassa.
Uskontodialogi avain rauhaan?
Kuvittele, että olet menossa pizzalle ystäviesi kanssa. Mukana on juutalainen ja muslimi. Ota huomioon uskontojen ruokia koskevat säädökset ja mieti millaisen pizzan tilaisitte, jotta se sopii teille kaikille.
Maailma on jakaantunut erilaisiin kulttuureihin, uskontoihin ja ihmisiin. Erilaisuuden hyväksyminen, suvaitsevaisuus ja lähimmäisenrakkaus ovat avainasemassa paremman maailman rakentamisessa. Uskontodialogissa ymmärrystä haetaan eri uskontojen välille.
Tieto ja ymmärrys eri kulttuureista ja uskonnoista poistaa ennakkoluuloja. Jos tietoa ei ole saatavilla tai se on vääristynyttä, seurauksena on usein leimautuminen. Nykymaailmassa on kuitenkin tietoa saatavilla useista eri lähteistä, ja siksi niihin osataan suhtautua kriittisesti. Tiede on myös kehittynyt, ja kouluissa pystytään tarjoamaan ajantasaista tietoa. Silti toki kaikkeen tietoon tulee suhtautua kriittisesti.
Tässä kirjassa olet saanut tutustua eri maailmanuskontoihin, niiden historiaan ja nykykulttuuriin, jonka keskellä ne vaikuttavat. Vaikka kukin uskontokunta uskoo olevansa se oikea, yleensä uskontojen edustajat toivovat, että tieto eri uskonnoista ja kulttuureista leviäisi. Näin ihmisten olisi helpompi ymmärtää toisiaan.
Maailmassa tarvitaan rauhan edistäjiä, sillä ihmiskunnan modernista kehityksestä huolimatta maailmanrauha on vielä kaukana. Tästä osoituksena on muun muassa Ukrainan traagiset tapahtumat vuonna 2022 sekä Syyrian vuosikausia jatkunut sota, jossa mukana on ollut maailman johtavia valtioita. Sodat ovat aiheuttaneet hätää miljoonille ja myös vaikeuksia suurten pakolaistulvien vastaanottajamaille.
Levottomuuksia on kuitenkin ollut maailmassa lähes aina. Viime vuosituhannella ilmassa oli jopa maailmanlaajuisen ydinsodan pelko. Lue lisää kylmän sodan aiheuttamasta kriisistä Ylen sivuilta.
Uskontojen vuoropuhelulla voisi olla annettavaa maailmanrauhan edistämisessä. Kun eri uskontojen edustajat kohtaavat toisensa, puhutaan uskontodialogista. Sillä pyritään lisäämään uskontojen välistä ymmärrystä sekä kehittämään yhteisiä toiminnan muotoja. Uskontodialogia on kaikki
arjessa tapahtuva uskontojen välinen vuoropuhelu, oli sitten kyseessä keskustelu uimahallissa, junassa tai kotibileissä. Vuoropuhelua voivat käydä myös eri uskontojen asiantuntijat virallisissa kokoontumisissa.
Kesäkuussa 2014 Vatikaanissa tehtiin historiaa, kun Paavi Fransiscus isännöi Israelin ja palestiinalaisten hallintojen välistä rauhanneuvottelua ja rukoushetkeä. Muslimi tai juutalainen ei ole koskaan aiemmin ollut vastaavanlaisessa tapahtumassa paavin vieraana Vatikaanissa.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on laatinut ohjeita uskontojen väliseen vuoropuheluun. Oslossa vuonna 2003 laaditussa asiakirjassa korostetaan avoimuutta, kunnioitusta ja luottamusta uskontojen välisisissä kohtaamisissa. Lisäksi on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa keskustelukumppaninsa taustoja ja lähtökohtia, jotta dialogi onnistuu.
Lähimmäisenrakkaus avainasemassa
Tieto ja taustojen tuntemus ovat alku toisen hyväksymiselle. Kun erilaisuus on tunnistettu ja tunnustettu, on syytä kiinnittää huomiota yhteisiin piirteisiin. Eri uskonnoissa on paljon yhteistä, ja lähes kaikki uskonnot painottavat lähimmäisenrakkautta eri sanoin.
Omassa kristinuskossamme tunnetuksi on tullut kultaisen säännön lisäksi Rakkauden kaksoiskäsky: "Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sielustasi sekä lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." (Matt. 22:34–40)
Mutta kuka on lähimmäinen? Nykyihminen sekoittaa helposti käsitteet läheinen ja lähimmäinen, jolloin jälkimmäisen ajatellaan tarkoittavan vain omaa perhettä, lähisukulaisia ja ystäviä. Lähimmäinen viittaa kuitenkin kaikkiin maailmaan ihmisiin, myös eri uskontojen edustajiin. Jeesus korosti lähimmäisen rakkaudessa myös kaikkein köyhimpien ja huono-osaisimpien rakastamista: "Kaikki minkä te olette tehneet näille vähäisille veljille, sen te olette tehneet minulle." (Matt. 25:45)
Myös monissa muissa uskonnoissa painotetaan kaikkien ihmisten rakastamista. Rakastaminen on vahva sana, joka usein yhdistetään puolisoon tai perheeseen, mutta rakkaus on myös aitoa välittämistä toisista ihmisistä. Maailman olosuhteet ovat jakaantuneet hyvin epätasa-arvoisesti: miljardi ihmistä elää vakavan köyhyyden ja aliravitsemuksen keskellä, kun taas länsimaissa kerskakulutus ja ylensyönti aiheuttavat monia ongelmia luonnolle ja terveydelle.
Monet ovatkin ottaneet nykyään kummilapsen itselleen jostakin kehitysmaasta. Useat eri järjestöt tarjoavat mahdollisuutta kummilapsesta huolehtimiseen. Se tapahtuu antamalla kuukausittain pienen lahjoituksen kummille ja monesti myös hänen lähiyhteisölleen. Tällä kummilapsi saa ruokaa, vaatteita ja monesti hyvän koulutuksen. Kummilapsi kertoo kirjeessään sanoin ja kuvin, miten hänen elämänsä on kehittynyt uuden kummisuhteen myötä. Moni onkin kokenut kummilapsen avustamisen helpommaksi kuin yleisen avun antamisen jollekin kohteelle, koska kummiudessa avustuskohde yksilöidään ja tuloksista saadaan usein tarkkaakin tietoa.
