Ilmaversoiset

Järvikaisla (Schoenoplectus lacustris)


  • Kasvaa 1–2 metriä korkeaksi.
  • Varret lehdettömiä, tummanvihreitä, liereitä ja jäykkiä.
  • Maavarsi.
  • Kukinnot ruskeita tähkiä, jotka sijaitsevat 2–5 tähkän ryhminä.
  • Kasvaa lähes pelkästään vedessä muodostaen tiheitä kasvustoja.
  • Yleinen Oulun korkeudelle saakka.

Järvikorte (Equisetum fluviatile)


  • Muodostaa laajalle levittäytyvän maavarsiston, josta nousevat pystyversot eli varret ovat syvänvihreitä, pehmeitä ja liereitä.
  • Varret kasvavat 50–150 cm korkeiksi.
  • Varren latvassa on itiötähkä.
  • Tekee rehevillä kasvupaikoilla lehtikiehkuroita varren nivelkohtiin.
  • Järvien ja jokien rannoilla matalassa vedessä koko maassa.

Järviruoko (Phragmites australis)


  • Kukinto 10–30 cm pitkä, kartiomainen ja ruskeasävyinen röyhy.
  • 1–4 metriä korkea ontto varsi, jossa ruodittomat lehdet sijaitsevat vuorottain.
  • Lehti on terävälaitainen, väriltään himmeänvihreä.
  • Ainoa Suomessa kasvava ruokolaji.
  • Muodostaa järvien ja jokien rannoille laajoja kasvustoja maavartensa avulla.
  • Kasvaa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maassa.

Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus)

  • Kukka kirkkaan keltainen, leveydeltään 7–10 cm.
  • Noin metrin korkuinen varsi, jossa suippoja, 2–3 cm leveitä, miekkamaisia lehtiä.
  • Muodostaa reheviä kasvustoja runsasravinteisten järvien ja jokien rantamatalikkoon.
  • Myrkyllinen.
  • Pohjoisimmat esiintymät Etelä-Lapissa.

Leveäosmankäämi (Typha latifolia)


  • Leveäosmankäämi eli ”pamppu” kasvattaa 1–2,5 m pitkän paksun varren.
  • Sinivihreät lehdet sijaitsevat varren tyviosassa vuorottain.
  • Ruskea latvakukinto. (Varren latvassa sijaitsevat hede- ja emikukkaosat ovat toisissaan kiinni.
  • Mustanruskea emikukinto on 10–25 cm pitkä ja 2–3 cm paksu).
  • Kasvaa jokien ja ojien varsilla sekä alavilla, liejuisilla järvenrannoilla n. metrin syvyyteen saakka.
  • Levinneisyys Perämeren pohjukkaan saakka.