Tiivistelmä

Tavoitteet

Tunnet kasvin perusrakenteen.
Ymmärrät suvullisen ja suvuttoman lisääntymisen erot.
Ymmärrät, mitä tarkoitetaan kasvien vyöhykkeisyydellä.
Tunnistat joitakin esimerkkilajeja jokaiselta vyöhykkeeltä
Opit tunnistamaan kasveja kasvikirjojen ja internetpalveluiden avulla.

Tiivistelmä

Kasvien pääosia ovat juuret, varsi ja lehdet.
Johtosolukko kuljettaa vettä ja ravinteita juurilta lehdille ja sokereita lehdiltä juuriin.
Kasvit voivat lisääntyä suvullisesti tuottamalla siemeniä.
Kasvit lisääntyvät tyypillisesti myös suvuttomasti esimerkiksi itiöillä, rönsyillä ja mukuloilla.
Järven kasvit ovat sopeutuneet kasvamaan eri syvyisessä vedessä.
Rantakasvit ovat kostean ympäristön maakasveja. Esimerkiksi rentukka.
Ilmaversoiset kasvit kasvavat osittain veden pinnan alla. Niillä on jäykkä, pitkä varsi. Esim. järviruoko.
Kelluslehtisillä kasveilla on vedenpinnalla kelluvia lehtiä. Esim. ulpukka ja lumme.
Uposkasvit elävät vedenpinnan alapuolella. Niillä on ohuet lehdet ja rento varsi. Esim. ahvenvita.
Avainsanat: suvullinen lisääntyminen, suvuton lisääntyminen, vyöhykkeisyys, rantakasvit, ilmaversoiset, kelluslehtiset, uposlehtiset.