Venäjän pohjoisimmat osat ovat valtaosin asumatonta seutua, koska alue sijaitsee kylmällä vyöhykkeellä Jäämeren rannikolla. Kasvillisuus on karua tundrakasvillisuutta. Alueella on alunperin asunut vain luontaistaloutta harjoittavia heimoja. Pääelinkeinoina näillä on kalastus, metsästys ja poronhoito. Runsaiden malmi-, öljy- ja kaasuesiintymien ympärille on syntynyt jopa uusia kaupunkeja.

Suurin pohjoisen kaupunki on Kuolan niemimaalla sijaitseva Murmansk. Siellä on Venäjälle tärkeä sotilastukikohta ja suuri kalastussatama. Murmanskista lähtevät talvisin ydinkäyttöiset jäänmurtajat, jotka pitävät auki laivareitin itään usean kuukauden vuosittain.

Tundralta etelään tultaessa tullaan taigalle. Tämä maailman suurin yhtenäinen havumetsäalue jatkuu Venäjältä itään Pohjois-Amerikkaan ja länteen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan, joten se kiertää ympäri maapallon. Taigalta hakataan valtavia määriä puuta vuosittain. Alueella on myös runsaasti kaivannaisia ja kaasuesiintymiä.

Uralin itäpuolelta saavat alkunsa Venäjän valtavat kaasuputkiverkostot, joissa kuljetetaan kaasua huomattava määrä vientiin eri puolille Eurooppaa. Taigan eteläosissa on suuria teollisuuskaupunkeja kuten Krasnojarsk ja Irkutsk. Valtaosa kaupungeista sijoittuu Pietarista Vladivostokiin vievän junanradan varteen.

Näkymä Tyynenmeren rannalta Vladivostokista, johon Pietarista alkava junanrata päättyy.

Uralin länsipuolella taigan eteläpuolella on lehtimetsäalue. Valtavia alueita on täällä raivattu pelloiksi. Alueella on myös suuri osa Venäjän väestöstä, sillä Pietari, Venäjän pääkaupunki Moskova, Nizni Novgorod ja Kazan ovat täällä. Pietari ja Moskova ovat valtion suurimmat teollisuuskeskittymät. Myös Nizni Novgorodissa on paljon etenkin kulkuneuvoteollisuutta.

Lehtimetsäalueen itäpuolelle jää aroalue. Näillä kahdella alueella on valtaosa Venäjän maataloustuotannosta. Vaikka alueet ovat laajat, hehtaarisadot ovat pienet. Valtavien alueiden vuoksi Venäjä kuuluu maailman johtaviin lihan, viljan ja maidon tuottajiin.