biodiverstiteetti
Elollisen luonnon monimuotoisuus. Biodiversiteetillä tarkoitetaan: 1) eliölajin yksilöiden perinnöllistä erilaisuutta (muuntelua), 2) tietyn alueen eliölajien lukumäärää (lajirunsaus) tai 3) ekosysteemien ja eliöyhteisöjen määrää ja kirjoa.

drumliini
Jäätikön kalliokumpareen ympärille kasaama moreeniharjanne. Drumliini on jäätikön kulkusuunnan mukainen.

ekosysteemipalvelu
Ekosysteemin tuottamat monet aineelliset ja aineettomat hyödylliset asiat, kuten metsä tuottaa marjoja, vähentää melua ja luo kauniita maisemia.

eroosio
Aines siirtyy paikasta toiseen veden, jään, tuulen tai painovoiman vaikutuksesta.

Fennoskandia
Luonnonmaantieteellinen suuralue, johon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Kuolan niemimaa ja Itä-Karjala.

GIS
Paikkatietojärjestelmä, joka koostuu tietokoneesta tai mobiililaitteesta, paikkatieto-ohjelmista ja paikkatietoaineistoista kuten kartoista ja tietokannoista. Lähes kaikki digitaaliset kartat perustuvat paikkatietojärjestelmiin.

harju
Jäätikön sulamisvesivirran pohjaansa kasaama hiekka- ja soramuodostuma.

hiekka
Maalaji, jonka kivirakeet erottuvat paljain silmin (0,2–2 mm).

ilmastodiagrammi
Kuukausien keskimääräistä sademäärää ja lämpötilaa kuvaava diagrammi. Lämpötila piirretään viivana, ja sademäärä ilmoitetaan pylväinä.

ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toimien aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.

jääkausi
Maapallon ilmastollisesti kylmä ajanjakso. Voidaan tarkoittaa joko pitkää vuorottaisten jäätiköitymisten ja interglasiaalikausien kokonaisuutta tai vain yhtä interglasiaalikausien välistä kylmää ajanjaksoa.

jäänne-eläin
Relikti. Laajemman levinneisyyden ajalta olosuhteiden muuttuessa suppeammalle alalle sopeutunut populaatio. Esimerkiksi härkäsimppuja ja saimaannorppia elää Suomen järvissä. Niiden esi-isät ovat eläneet Itämeressä.

kasvihuoneilmiö
Ilmakehän kasvihuonekaasujen maan pinnan lähellä pidättämä lämpö. Ilman näitä kaasuja maapallon lämpötila olisi alhaisempi.

kemiallinen metsätalous
Teollisuuden ala, jossa valmistetaan puusta mm. paperia ja kartonkia.

kerrostunut kivi
Rapautumisen ja eroosion tuloksena meren pohjaan kerrostunut eli sedimentoitunut maa-aines iskostuu kovassa paineessa uudelleen kiveksi sulamatta välillä. Sedimenttikivi.

korkeapaine
Korkeapaineessa ilmanpaine on suurempi kuin ympäröivillä alueilla. Korkeapaineessa ilma laskee alaspäin.

luontainen metsänuudistaminen
Hakkuaukealle jätetyt siemenpuut tuottavat siemeniä, joista kasvaa uusi metsä

maalaji
Maaperän rakenneosa, esimerkiksi savi tai moreeni.

maankohoaminen
Ilmiö, jossa maankuori nousee ylöspäin esimerkiksi jäätikön painon poistuttua.

maaperä
Kiinteän kallioperän päällä oleva irtain mineraali- ja eloperäinen maa-aines.

magmakivi
Magmasta jähmettymällä muodostunut kivilaji. Jaetaan pinnassa muodostuneisiin pääosin huokoisiin pintakiviin ja syvällä jähmettyneisiin tiheisiin syväkiviin.

mannerilmasto
Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, jossa sataa melko vähän ja jossa vuodenaikojen lämpötilaerot ovat suuret.

matalapaine
Matalapaineessa ilmanpaine on pienempi kuin ympäröivillä alueilla. Matalapaineessa ilma kohoaa ylöspäin.

mekaaninen metsäteollisuus
Teollisuuden ala, josta puista tehdään mm. lautoja, ovia ja huonekaluja.

meri-ilmasto
Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, jossa sataa paljon ja vuodenaikojen lämpötilaerot eivät ole suuret.

metsänviljely
Siementen kylväminen tai taimien istuttaminen hakkuuaukealle.

mineraali
Yhdisteistä tai alkuaineista koostuva rakenne. Kivilajit koostuvat mineraaleista. Mineraaleilla on niille tyypillisiä ominaisuuksia, kuten kovuus, kiderakenne ja väri.

moreeni
Jäätikön murskaama ja kuljettama aines, sisältää kaikenkokoista maa-ainesta.

murtovesi
Vesi, jonka suolapitoisuus vaihtelee makean veden ja valtameren suolapitoisuuden välillä. Esimerkiksi Itämeri ja Mustameri ovat murtovesialtaita.

muuttunut kivi
Magma- ja sedimenttikivistä ilman sulamista uudelleen yhdistynyt kivilaji. Kiderakenne järjestyy uudelleen kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa esimerkiksi alityöntövyöhykkeellä.

pintavesi
Vesialueilla, kuten joissa, lammissa, järvissä ja merissä oleva maanpäällinen vesi.

pohjavesi
Maaperän huokosissa oleva vesi, joka on kerrostunut vettä huonosti läpäisevien maakerrosten päälle. Sadevesi suodattuu maakerroksen läpi pohjavedeksi.

Pohjola tai Pohjoismaat
Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.

päätehakkuu
Metsän tukkipuiden kaato, kun metsä on noin 70–100 vuotta vanha.

rehevöityminen
Ravinteiden, lähinnä fosforin ja typen aiheuttama perustuotannon kasvu.

reunamuodostuma
Jään reunalle kertynyt suuri kasautumismuodostuma, esimerkiksi Salpausselkä.

savi
Hyvin hienojakoinen maalaji (raekoko alle 0,002 mm eli savihiukkasia ei voi nähdä paljain silmin).

siirtolohkare
Jäätikön siirtämä suuri kivi, hiidenkivi.

Skandinavia
Niemimaa, jonka muodostavat Ruotsi ja Norja.

silokallio
Jäätikön hioma ja tasoittama kalliopinta.

sora
Karkea maalaji, raekoko 2–20 mm.

suolavesipulssi
Suolavesipulssiksi kutsutaan Pohjanmereltä tulevaa hetkellistä, suolaisen veden sisään virtausta, joka tuo runsaasti hapekasta Atlantin vettä Itämereen.

suo
Ekosysteemi, jossa syntyy turvetta. Suot voivat olla avoimia (neva ja letto) tai puustoisia (räme ja korpi).

suppa
Jäälohkareen sulamiskuoppa, "kuolleen jään kuoppa"

sykloni
Liikkuva matalapaine, jossa on lämmin ja kylmä rintama.

valuma-alue
Alue, jolta vesistöön tulee vettä.

vesistöalue
Vesialue ja siihen kuuluva valuma-alue. Esim. Kokemäenjoen vesistöön kuuluvat Kokemäenjoki, siihen laskevat joet ja niiden valuma-alue.

vuono
Jäätikkövirran kovertama U-laakso, jonka pohja on merenpinnan alapuolella.

väli-ilmasto
Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, joka manner- ja meri-ilmaston välimuoto. Mm. Suomessa.