6.6 Suomen asuttamisesta biometsätalouteen

Puu on ollut energianlähteenä historiallisista ajoista saakka. Suomen asuttaminen tukeutui metsiin ja kansantalous on nojannut jo kauan metsäteollisuuden tuottamien tuotteiden vientiin.

Metsätalous on tuottanut ja tuottaa edelleenkin perinteikkäästi tukkipuuta sahojen tarpeisiin, kuitupuuta paperin raaka-aineeksi ja energiapuuta. Öljyn hinnannousu on Suomessa lisännyt uudelleen puun suosiota energialähteenä. Kunnallisia ja muita suuria energiantuottajia on siirtynyt käyttämään puusta valmistettavia pellettejä ja haketta.

Metsätaloudella tarkoitetaan edellä kuvatun puun kasvatuksen ja korjuun lisäksi puun myyntiä. Laajemmassa merkityksessä käsitteellä metsätalous tarkoitetaan lisäksi puunjalostusteollisuutta.

Metsäteollisuus jaetaan kahteen ryhmään: mekaaniseen ja kemialliseen puunjalostukseen.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa sahat tekevät lautaa ja lankkua. Puulevyteollisuuden tärkein tuote on vaneri. Erikokoisissa yrityksissä puusepät tekevät ikkunoita, ovia ja huonekaluja. Talofirmoissa tehdään seinäelementtejä kuljetettavaksi talotonteille.


Sahateollisuus on mekaanista metsäteollisuutta.

Kemiallinen metsäteollisuus
jaetaan massa-, paperi- ja paperituoteteollisuuteen. Alalla valmistetaan paperia ja kartonkia. Lisäksi valmistetaan sellua ja mekaanista massaa, joita käytetään paperin ja kartongin valmistamiseen. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotantoprosessit ovat pitkälle automatisoituja ja jalosteet merkittäviä vientiteollisuuden tuotteita.


Paperin valmistaminen on kemiallista metsäteollisuutta.

Suomen metsien osuus maailman metsistä on vain 0,5 %. Suomen osuus maailman paperin ja kartongin viennistä on 9 %, sahatavaran viennistä 6 % sekä sellun viennistä 3 %. Metsäsektori ja siihen liittyvät alat ovat merkittäviä työllistäjiä. Sen osuus bruttokansantuotteesta on neljä prosenttia. Metsäteollisuuden osuus maan kokonaisviennistä on noin viidennes.

Metsätalous on huomattava aluetaloudellinen vaikuttaja. Niillä maamme alueilla, joissa muut talouden alueet eivät ole suotuisat työllistymisen kannalta, metsätalouden suora ja välillinen työllistämisvaikutus on merkittävä. Esimerkkialueita, joissa metsillä on suuri työllistävä vaikutus, ovat Itä-Suomi, Kainuu ja Koillismaa. Maisema-alueista metsäisin on Järvi-Suomi.

Suomessa on havahduttu biometsätalouden mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Haluavathan kuluttajat ympäristöystävällisiä, vähin päästöin tuotettuja hyödykkeitä. Teollisuuden eri alojen tulee pystyä vastaamaan kysyntään, kun vastuulliset kuluttajat haluavat biopolttoaineita, biokemikaaleja ja biomateriaaleja ja -tuotteita.

Biotalous tarkoittaa kokonaisuutena taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.