Suomen suoalueiden maisemat ovat muuttuneet paljon. Jääkauden jälkeen viileässä ilmastossa ja märässä maastossa soita kehittyi runsaasti. Niinpä kolmasosa maamme pinta-alasta on ollut soiden peitossa.

Reheviä soita on raivattu pelloiksi, mutta valtaosa soista on ojitettu metsänkasvatusta varten. Useita suuria soita on muutettu turpeennostoalueiksi. Turvetta käytetään sekä kasvuturpeena että energianlähteenä. Seinäjoki, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu käyttävät turvetta energianlähteinään.

Suuret Lapissa olevat Lokan ja Porttipahdan patoaltaat on rakennettu, jotta voidaan tasata vesivoimaloiden vedensaantia. Varastoitunutta vettä voidaan laskea voimalan läpi kun sähkön tarve on suurta. Patoaltaiden alle jäi tuhansia hehtaareja suota.

Soita on monenlaisia ja niiden eliölajisto on hyvin omintakeinen ja rikas. Suolajisto on merkittävä osa luonnon monimuotoisuutta.

Soita tarvitaan! Soiden tuottamia palveluja kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.

Suon ekosysteemipalveluita

Palvelu	Merkitys
Tulvien säätely	Kosteikoiden kuivaaminen on lisännyt tulvia. Tästä syystä soiden kuivaamista pitää välttää.
Hiilen sitominen	Soiden kuivaaminen ja turpeen poltto lisää kasvihuoneilmiötä.
Metsästys	Monet suon linnut ja nisäkkäät ovat riistalajeja.
Virkistyskäyttö	Suot ovat monen lempipaikkoja niiden hiljaisuuden takia.
Marjastus	Suon karpalot ja hillat ovat arvokkaita marjoja.
Luonnon monimuotoisuus	Soilla elää oma kasvi- ja eläinlajisto. Monet uhanalaiset lajit elävät suolla tai niitä ympäröivissä metsissä.

Karhu kävelee luonnontilaisella suolla.