"Metsätön Suomi on kuin karvaton karhu", sanoi kirjailija Sakari Topelius yli sata vuotta sitten. Suomalaisista oli muutamassa tuhannessa vuodessa kehittynyt metsää tehokkaasti käyttävää väkeä.

Alettiin pelätä, että ihmiset hävittävät metsät ja maan tärkein elinkeino kärsii. Säädettiin metsälaki. Laki määrää, että kaadetun metsän tilalle on kasvatettava uusi metsä tilalle.


Metsähakkuun jälkeen metsä uudistetaan istuttamalla uudet puun taimet.

Talousmetsän kierto alkaa metsänhakkuista. Sitä seuraavat taimien istutus ja hoito, harvennushakkuut ja lopulta päätehakkuu. Talousmetsät kasvavat harvemmin 80 vuotta pitempään, ennen kuin pääosa puustosta kaadetaan ja myydään.



Talvista talousmetsää Kuopiossa.

Luonnontilaisen metsän elinkaari

Metsällä on oma kiertokulku samaan tapaan kuin ihmisellä on elinkaari lapsuudesta vanhuuteen.
Metsä kehittyy vaiheittain nuoresta miltei puuttomasta metsästä vanhaksi metsäksi. Luonnontilaisen metsän kehitys alkaa yleensä metsäpalosta.


Jos metsä saa kehittyä rauhassa, siitä tulee lopulta aarniometsä. Aarniometsäksi kutsutaan vanhaa metsää, jota ihminen ei ole 200 vuoteen hyödyntänyt. Kansallispuistojen verkostolla pyritään suojelemaan ja säilyttämään Suomelle tyypillisiä metsiä ja metsämaisemia sekä metsien kasvi-, sieni- ja eläinlajeja. Suomen uhanalaisista lajeista yli 35 % on metsien lajeja.


Luonnonmukaista metsää, jossa puro on soistunut.

Yle: metsän kehittyminen