Tehtävät Jaa Maalajit L04/P1. Oikein vai väärin? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Maalajit. Rasti oikeat väittämät. Kivennäismaalajit ovat syntyneet rikkoutuneesta kalliosta. Savi on raekooltaan pienin kivennäismaalaji. Moreeni on eloperäinen maalaji. Moreeni on kivennäismaalaji. Eloperäiset maalajit ovat yleensä nuorempia kuin kivennäismaalajit. Kivennäismaalajeja ei voi juurikaan käyttää maanviljelyyn. Turve on eloperäinen maalaji. Maankohoaminena) Jääkausi ja maankohoaminen liittyvät toisiinsa. kyllä ei b) Maa kohoaa nopeimmin Perämeren rannoilla. kyllä ei c) Maa kohoaa kaikkialla Pohjolassa. kyllä ei d) Maankohoaminen haittaa ihmisen toimintaa. kyllä ei e) Ulvila Porin lähellä oli aikanaan merenrantakaupunki. kyllä ei f) Saimaannorppa oli alunperin makeanveden laji. kyllä ei g) Ilmastonmuutoksen seurauksena merenpinta nousee maapallolla, mutta maankohoaminen Suomen rannikolla hidastaa tätä ilmiötä. kyllä ei Maksimi 21 p. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen L04/P2. Maankohoaminen Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen a) Kuinka paljon maa kohoaa vuodessa asuinpaikkakunnallasi? b) Kuinka paljon maa kohoaa paikkakunnallasi 100 vuoden aikana, jos kohoamisnopeus pysyy samana? c) Mitä hyötyä maankohoamisesta voi tulevaisuudessa olla Suomelle? d) Mitä syitä maankohoamiselle on esitetty? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen L04/S3. Merenpinnan nousun vaikutukset maassamme Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Alla olevien linkkien kautta pääset tutustumaan Itämeren merenpinnan nousuennusteisiin ja tulvatorjuntaan. Lue teksti ja katso linkin videot. Vastaa kysymyksiin sen jälkeen. Ilmasto-opas: Maan kohoaminen hillitsee merenpinnan nousua Ilmasto-opas: Tulviin voidaan varautua a) Paljonko valtamerten pinta nousee vuosittain? 3 millimetriä 5 millimetriä 7 millimetriä b) Tutki diagrammia merenpinnan nousuennusteista Vaasassa ja Helsingissä. Kummalla paikkakunnalla todennäköisemmin merenpinta tulee nousemaan enemmän. c) Miksi sekä Suomenlahden rannikko että Pohjalahden rannikko tulevat kärsimään merenpinnan noususta? d) Miksi Pohjanmaalla jokien tulviminen lisääntyy tulevaisuudessa? e) Millä tavalla Suomessa varaudutaan meriveden nousuun ja tulvimiseen rannikoilla? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen L04/YT4. Kaupunkien etäisyys mereen Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Itämerellä on ollut monta vaihetta ennen kuin nykyinen Itämeri on syntynyt. Esimerkiksi Tampere ja Hämeenlinna ovat olleet "meren rannalla" noin 7 000 vuotta sitten (kartta). Käytä esimerkiksi Kansalaisen karttapaikan "viivotinta". a) Mittaa Tampereen ja Hämeenlinnan etäisyydet nykyisen Itämeren rantaan. Paljonko rantaviiva on liikkunut tuhansien vuosien aikana? b) Mistä tämä "liikkuminen" johtuu? c) Mitkä nykykaupungit olisivat veden peitossa, jos Itämeren rantaviiva olisi sama kuin Litorinameren aikoihin? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Quizlet itseopiskeluun: testaa termejä
L04/P1. Oikein vai väärin? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Maalajit. Rasti oikeat väittämät. Kivennäismaalajit ovat syntyneet rikkoutuneesta kalliosta. Savi on raekooltaan pienin kivennäismaalaji. Moreeni on eloperäinen maalaji. Moreeni on kivennäismaalaji. Eloperäiset maalajit ovat yleensä nuorempia kuin kivennäismaalajit. Kivennäismaalajeja ei voi juurikaan käyttää maanviljelyyn. Turve on eloperäinen maalaji. Maankohoaminena) Jääkausi ja maankohoaminen liittyvät toisiinsa. kyllä ei b) Maa kohoaa nopeimmin Perämeren rannoilla. kyllä ei c) Maa kohoaa kaikkialla Pohjolassa. kyllä ei d) Maankohoaminen haittaa ihmisen toimintaa. kyllä ei e) Ulvila Porin lähellä oli aikanaan merenrantakaupunki. kyllä ei f) Saimaannorppa oli alunperin makeanveden laji. kyllä ei g) Ilmastonmuutoksen seurauksena merenpinta nousee maapallolla, mutta maankohoaminen Suomen rannikolla hidastaa tätä ilmiötä. kyllä ei Maksimi 21 p. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
L04/P2. Maankohoaminen Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen a) Kuinka paljon maa kohoaa vuodessa asuinpaikkakunnallasi? b) Kuinka paljon maa kohoaa paikkakunnallasi 100 vuoden aikana, jos kohoamisnopeus pysyy samana? c) Mitä hyötyä maankohoamisesta voi tulevaisuudessa olla Suomelle? d) Mitä syitä maankohoamiselle on esitetty? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
L04/S3. Merenpinnan nousun vaikutukset maassamme Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Alla olevien linkkien kautta pääset tutustumaan Itämeren merenpinnan nousuennusteisiin ja tulvatorjuntaan. Lue teksti ja katso linkin videot. Vastaa kysymyksiin sen jälkeen. Ilmasto-opas: Maan kohoaminen hillitsee merenpinnan nousua Ilmasto-opas: Tulviin voidaan varautua a) Paljonko valtamerten pinta nousee vuosittain? 3 millimetriä 5 millimetriä 7 millimetriä b) Tutki diagrammia merenpinnan nousuennusteista Vaasassa ja Helsingissä. Kummalla paikkakunnalla todennäköisemmin merenpinta tulee nousemaan enemmän. c) Miksi sekä Suomenlahden rannikko että Pohjalahden rannikko tulevat kärsimään merenpinnan noususta? d) Miksi Pohjanmaalla jokien tulviminen lisääntyy tulevaisuudessa? e) Millä tavalla Suomessa varaudutaan meriveden nousuun ja tulvimiseen rannikoilla? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
L04/YT4. Kaupunkien etäisyys mereen Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Itämerellä on ollut monta vaihetta ennen kuin nykyinen Itämeri on syntynyt. Esimerkiksi Tampere ja Hämeenlinna ovat olleet "meren rannalla" noin 7 000 vuotta sitten (kartta). Käytä esimerkiksi Kansalaisen karttapaikan "viivotinta". a) Mittaa Tampereen ja Hämeenlinnan etäisyydet nykyisen Itämeren rantaan. Paljonko rantaviiva on liikkunut tuhansien vuosien aikana? b) Mistä tämä "liikkuminen" johtuu? c) Mitkä nykykaupungit olisivat veden peitossa, jos Itämeren rantaviiva olisi sama kuin Litorinameren aikoihin? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
