Liikenteen kehittyminen liittyy vahvasti Euroopan 1700-luvun loppupuolen teollistumiseen. Teollisuuden tarpeisiin täytyi saada raaka-aineita ja valmiit tuotteet piti kuljettaa käyttäjille. Raaka-aineita kuljetettiin laivoilla kaukaa siirtomaista ja yhä enemmän ihmisiä siirtyi maalta kaupunkeihin teollisuuden palvelukseen.

Rautatie- ja laivaliikenne kehittyivät erityisesti sen jälkeen, kun höyrykone keksittiin ja liikkuminen nopeutui tuon koneen ansiosta selvästi maalla ja merellä. Nykyään suurnopeusjunat kulkevat jo yli 250 kilometriä tunnissa, ja laivojenkin nopeudet ovat nousseet paljon.

Tultaessa 1900-luvulle lentoliikenteen kehitys otti ensimmäisiä askeliaan, kun Wrightin veljekset vuonna 1903 nousivat ensimmäisen kerran ilmaan omatekoisella lentokoneellaan. Lennot olivat tuolloin lyhyitä ja matkustajia ei vielä koneissa ollut. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pommikoneista kehittyneet matkustajakoneet alkoivat vähitellen vallata ilmatilaa.

Matkustusajat lyhenivät merkittävästi, kun 1950-luvulla siirryttiin suihkukoneiden aikakauteen. Tämän jälkeen lentokoneet ovat olleet vallitsevin liikennemuoto pitkiä matkoja kuljettaessa. Ihmisten lähiympäristössä tapahtuva matkustaminen hoidetaan pääasiassa omilla autoilla tai julkista joukkoliikennettä käyttäen.

Ihmisten elintason noustessa myös autojen määrä talouksissa kasvaa. Monissa perheissä onkin nykyään yhden auton sijasta kaksi tai useampia autoja.