Kaupunkien kasvu sai alkusysäyksen 1700-luvun loppupuolen teollistumiskehityksestä Euroopassa.
Ensimmäiset Suomen kaupungit syntyivät rannikolle puolustettavuudeltaan ja kaupankäynnin kannalta sopiviin paikkoihin. Vanhimpien kaupunkiemme joukkoon kuuluvat mm. Turku, Ulvila, Naantali ja Porvoo.
Myöhemmin kaupunkeja syntyi suurien ja merkittävien teollisuuslaitosten ympärille sekä liikenteen risteyskohtiin.
Suomessa kaupungistuminen alkoi melko myöhään (vasta 1960-luvulla), kun ihmiset alkoivat siirtyä maaseudulta Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin teollisuuden palvelukseen.
Voimakas maassamuutto on vaikuttanut muuttotappioalueiden syntymiseen. Näitä alueita löytyy erityisesti Suomen itä- ja pohjoisosista.
Kaupungeissa eri toiminnot, kuten asuminen, teollisuus ja viheralueet ovat keskittyneet omille alueilleen. Kaupungin ydin on liikekeskus, johon hakeutuvat sellaiset toiminnot, jotka tarvitsevat asiakasvirtoja.
Suomessa on hyvin erikokoisia keskuksia, mutta kaikilla niillä on kuitenkin ympärillään oma vaikutusalueensa. Vaikutusalueen laajuus riippuu pääasiassa keskuksen koosta ja sen palveluvarustuksesta.
Kaupunkien kasvu sai alkusysäyksen 1700-luvun loppupuolen teollistumiskehityksestä Euroopassa.