Kaupungistumisella tarkoitetaan sitä, että yhä useampi ihminen suhteessa koko valtion väestöön muuttaa asumaan kaupunkeihin. Kaupungistumiseen liittyy myös elinkeinorakenteen muutos, jossa yhä suurempi osa maan asukkaista työskentelee maatalouden sijasta teollisuuden ja palveluiden parissa.

Myös maankäyttö muuttuu, kun ihminen rakentaa yhä enemmän teitä, asuntoja ja muita rakennuksia uusille alueille. Ihmisten elintavatkin muuttuvat kaupunkimaisemmiksi, mikä ilmenee usein kaupungin kaduilla erilaisena kaupunkikulttuurin muotoina ja lisääntyvänä kiireenä. Varsinkin suurkaupunkien kaupunkikuvassa voi nähdä monenkirjavaa nuorisomuotia sekoittuneena liikemiesten hienoihin pukuihin. Kadun kulmassa saattaa paikallinen trubaduuri esittämää ikivihreitä toiveissaan saada eteensä levitetylle matolle muutaman rovon seuraavaa ateriaa varten.

Sellaista rakennustihentymää, jossa asuu vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys ei ylitä 200 metriä, kutsutaan Suomessa taajamaksi. Taajama voi ulottua useamman kunnan alueelle.

Esimerkiksi Helsingin keskustaajama ulottuu 11 kunnan alueelle muodostaen 1,2 miljoonan asukkaan kokonaisuuden. Kunnan alueella voi olla useita taajamia tai niitä ei välttämättä ole lainkaan. Joskus kunnassa on vain yksi taajama ja muu alue on haja-asutusaluetta.

Suomen suurin taajama-aste oli vuonna 2015 Helsingin ja Kauniaisten kaupungeilla, joiden prosenttiluku nousi sataan eli kaikki kuntalaiset asuivat taajamassa. Lisäksi tuona samana vuonna Suomessa oli 10 kuntaa, joissa ei ollut lainkaan taajamaa. Näitä löytyi erityisesti Ahvenanmaan pienistä kunnista, joissa asutus on harvaa. Suomalaisista noin 85 % asuu taajamissa.

Suomi on yksi harvaanasutuimmista valtioista Euroopassa. Maamme väentiheys on 18,1 asukasta maaneliökilometrillä. Väentiheys tosin vaihtelee paljon eri osissa Suomea.

Esimerkiksi Savukoskella ja Utsjoella on väentiheys niinkin alhainen kuin 0,2 asukasta maaneliökilometrillä, kun taas Kauniaisissa väestöä asuu 1610 asukasta maaneliökilometrillä.

Keskimäärin suomalaiset asuvat kuitenkin melko väljästi, vaikka kasvukeskukset kasvattavatkin omaa väkimääräänsä ja väentiheys nousee siellä vuosi vuodelta.