Koko Suomi lienee asutettu kokonaan vasta 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, mutta ensimmäiset kaupungit syntyivät jo ennen sitä liikenteellisesti ja puolustuksellisesti merkittäviin paikkoihin. Lisäksi vilkas kaupankäynti varsinkin meriteitse kasvatti rannikollemme syntyneitä kauppapaikkoja, joista alkoi pikku hiljaa kasvaa suurempia keskuksia ja lopulta kaupunkeja. Sellaiset rannikkokaupungit, kuten Turku, Ulvila, Porvoo, Rauma, Viipuri, Naantali, Raasepori, Helsinki ja Pori olivat jo olemassa 1500-luvulla.


Turku on Suomen vanhimpia kaupunkeja.

Myöhemmin kaupunkeja syntyi suurien ja merkittävien teollisuuslaitosten ympärille ja rautateiden sekä teiden risteyskohtiin. Esimerkiksi Jyväskylä ja Lahti ovat syntyneet vesi- ja tieliikenteen solmukohtiin.

Tuskin Riihimäestäkään olisi kasvanut nykyisen kaltaista keskusta ilman keskeistä sijaintia rautateiden risteyksessä. Tampere puolestaan on syntynyt Tammerkosken rannalle koskivoiman ääreen ja sen naapuri Valkeakoski vahvan paperiteollisuuden ympärille.

Valkeakosken kehittymisen ja kasvun takana on paperiteollisuus. Koskelle perustettiin 1870-luvulla Myllysaaren paperitehdas. Nykyään paperiteollisuuden perinteitä jatketaan Tervasaaressa.

Suomessa kaupungistuminen alkoi verrattain myöhään moniin muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna. Vasta 1960-luvulla suomalainen yhteiskunta alkoi muuttua maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta yhä kaupunkimaisempaan suuntaan. Maatalous koneistui ja ihmisiä muutti yhä enemmän teollisuuden työpaikkojen perässä kaupunkeihin. Moni suomalainen löysi työpaikan tehtaasta ja asunpaikkansa suurkaupunkien lähiöistä. Myöhemmin kaupungistumisen edetessä teollisuuden palveluksessa olevien ihmisten määrä laski ja uusia työpaikkoja syntyi varsinkin palvelualoille.

Helsinki on Suomen suurin kaupunki.

Muita syitä muuttoon olivat lisäksi paremmat opiskelumahdollisuudet kaupungissa sekä keskusten monipuolisemmat palvelut. Myös kaupunkimainen elämänmeno kiehtoi maalta muuttaneita. Suomen merkittävin sisäinen muuttoaalto saikin alkunsa juuri maaseudulta kohti etelän suuria kaupunkeja. Pohjois- ja Itä-Suomesta väestöä siirtyi etelän suuriin kasvukeskuksiin, joiden väkimäärä alkoi kasvaa merkittävästi.

Nettomuutto vuonna 2014: suurimmat muuttovoitto ja -tappiomaakunnat

Maakunta	Muuttajia
Uusimaa	4 802
Pirkanmaa	1 759
Varsinais-Suomi	436
Pohjois-Pohjanmaa	-825
Lappi	-875
Kymenlaakso	-1 008

Maassamuutto on jo pitkään kohdistunut Etelä-Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähialueille. Kuntien välisiä muuttoja tehtiin vuonna 2015 yli 280 000 kappaletta. Tärkeimpiä syitä näihin kunnan rajat ylittäviin muuttoihin ovat työpaikan vaihto sekä opiskelu, mutta myös uusien asuinalueiden rakentaminen vetää muuttajia toiseen kuntaan.

Monet suomalaiset haluavat siirtyä keskustan vilinästä rauhallisemmille asuinalueille hieman kauemmas kaupungista. Näiden uusien asuinalueiden saavutettavuus on kuitenkin yleensä hyvä johtuen toimivista liikenneyhteyksistä. Etelän suuret kaupungit saavat myös paljon uusia asukkaita maahanmuuttajista. Sellaiset kaupungit, kuten Helsinki, Tampere, Turku sekä Oulu, ovat selkeästi kasvattaneet asukasmääräänsä viime vuosikymmeninä. Vuonna 2015 Suomessa oli yhdeksän yli 100 000 asukkaan kuntaa. Näiden kaupunkien alueella asui 2,1 miljoonaa ihmistä eli noin 38 prosenttia koko maamme väestöstä.

Luettelo Suomen kaupungeista



Suljettu kyläkauppa kertoo asukkaiden vähenemisestä. Karstula.