Voimakas maassamuutto on vaikuttanut muuttotappioalueiden syntymiseen. Näitä alueita löytyy erityisesti Suomen itä- ja pohjoisosista. Esimerkiksi viimeisten viidentoista vuoden aikana Kainuun maakunnassa väkimäärä väheni yli 12 %.

Muuttotappioalueille on tyypillistä, että nuoren työikäisen väestön hakeutuessa muualle työn perässä kunnan väestön ikärakenne muuttuu vanhemmaksi. Näissä kunnissa tehdään vähän lapsia, koska lisääntymisikäisten aikuisten määrä on voimakkaan muuton vuoksi vähäinen.

Joissakin kunnissa on jouduttu lakkauttamaan kouluja ja päiväkoteja, koska lasten määrä kunnassa on vähentynyt alhaisen syntyvyyden takia. Lisäksi näin on saatu myös säästöjä aikaiseksi. Muuttotappiokuntien verotulojen määrä näet laskee myös samalla, kun veronmaksajia siirtyy suurempiin keskuksiin. Näin kunta voi joutua supistamaan palvelujaan.

Tälläkin hetkellä monissa Suomen kunnissa pohditaan säästötoimenpiteitä, joilla kunnan talous saadaan tasapainoon. Monien syrjäisten taajamien palvelut ovat heikentyneet, koska muuttoliikkeen myötä myös ostovoima kunnan sisällä on laskenut.

Erityisesti kauppoja sekä posteja on lakkautettu ja virastoja siirretty suurempiin taajamiin. Tällöin haja-asutusalueilla elävien ikääntyneiden ihmisten liikkuminen palveluiden luo vaikeutuu entisestään. Jonkin verran tilannetta helpottavat kyläraiteille kesäisin ilmaantuvat lomalaiset, jotka mökeille mennessään piipahtavat kaupoilla ja näin edesauttavat palveluiden pysyvyyttä ja kyläkauppojen hengissä selviämistä.

Autioituvat syrjäiset maaseutualueet eivät ole ainoita, joiden väestö vähenee. Suomessa on sellaisia pikkukaupunkeja, joiden väestön määrä on pienentynyt aivan viime vuosina työpaikkojen vähenemisen myötä.

Muuttovoittoalueita Suomessa ovat suuret etelän kaupungit ja niiden lähikunnat, joilla on tarjota paljon työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia. Toisaalta ihmisten ahtautuminen suuriin kaupunkeihin lisää liikennevirtoja ja saastumista. Myös asuntojen hinnat voivat nousta pilviin kysynnän lisääntyessä.

Osa kaupunkiin muuttaneista voi joutua kohtaamaan moninaisia sosiaalisia ongelmia eläessään erilaisessa ympäristössä kuin aikaisemmin. Perhe ja ystävät jäivät ehkä toiselle paikkakunnalle ja ympärillä on vain vieraita ihmisiä. Toisaalta kaupungeissa on usein paremmat ja kattavammat terveydenhuoltojärjestelmät sekä sosiaalipalvelut.

Suomen yhdeksän suurimman kaupungin väkimäärä on lisääntynyt vuosien 2000–2016 välisenä aikana noin 16 %. Suurten kaupunkien lähikunnat ovat myös saaneet osansa kasvusta. Esimerkiksi Oulun lähikunta Liminka on kasvattanut samalla ajanjaksolla väkimääräänsä yli 70 prosenttia.

Oheisessa kartassa on kuvattu ennustettua väkimäärän muutosta vuoteen 2030 mennessä. Tummansinisissä alueissa väkiluvun kasvun ennustetaan olevan yli 10 %. Punaisella viivalla rajatut alueet ovat kasvualueita, joiden väkiluku on n. 80 % valtion väkimäärästä. 

Kartta osoittaa, että Pohjoismaissa väestönmäärä lisääntyy vain muutamilla alueilla.