Teollisuus jalostaa luonnonvaroja tuotteiksi. Teollisuus kohottaa alkutuotannosta saatavien raaka-aineiden jalostusastetta kehittämällä monimutkaisempia tuotteita. Esimerkiksi elintarviketeollisuus jalostaa maidosta jäätelöä, jugurttia ja juustoa, ja autoteollisuus tekee raaka-aineista kalliita autoja.

Teollistuminen alkoi 1700-luvulla Britanniasta ja levisi sieltä muualle Eurooppaan ja koko maailmaan. Historiasta muistuu mieleen ensimmäinen automaattinen langankehräyslaite, Kehruu-Jenny. Suomessa teollistuminen pääsi toden teolla vauhtiin 1860-luvulla.

Teollinen valmistaminen tapahtuu yleensä tehtaissa ja siihen tarvitaan erikoistuneita taitoja ja koneita. Teollisuus kuluttaa myös paljon energiaa, erityisesti sähköenergiaa ja vettä. Teollisuudessa käytetään paljon energiaa ihmisvoiman sijasta. Teollisuuden kehittyminen perustui vahvasti luonnontieteisiin: kemiaan, fysiikkaa ja biologiaan. Nykyisin teollisuus tarvitsee kaikkien alojen osaajia, esimerkiksi tuotesuunnittelussa tarvitaan kuvataiteen ja tietotekniikan hallitsevia teollisia muotoilijoita. Maailman teollisuustuotanto kasvaa edelleen ja teollistuminen synnyttää teollisuusyhdyskuntia, vaikka palvelujen merkitys on monissa maissa teollisuustuotantoa tärkeämpi työllistäjä.

Teollisuutta syntyy sinne, missä tuotannontekijät ovat parhaat mahdolliset. Se kuihtuu siellä, missä valmistuskustannukset ovat niin korkeita, että yritys ei saa mielestään riittävää tuottoa.

Metsäteollisuus perustuu puuraaka-aineen jalostamiseen monenlaisiksi tuotteiksi. Mekaanista metsäteollisuutta eli puutuoteteollisuutta ovat mm. sahateollisuus, huonekaluteollisuus, puutaloteollisuus ja kuitulevyteollisuus. Kemiallista metsäteollisuutta on puolestaan paperin- ja kartongin valmistus, paperimassan valmistus ja monien puusta saatavien erikoistuotteiden teollisuus. Tälläisia erikoistuotteita ovat esimerkiksi tärpätti, mäntynestesaippua ja puukomposiitti. Metsäteollisuus sijoittui aluksi puunsaannin ja sellunkeiton ja paperin valmistuksen tarvitsemien runsaiden vesivarojen ääreen. Suomen metsäteollisuus on siirtänyt paperinvalmistusta halvemman työvoiman maihin ja etsii uusia tuotantosuuntia puun jalostamiselle.

Suomella on pitkät laivanrakennusperinteet. Kuvassa viimeistellään loistoristeilijää Turussa.

Kemianteollisuus on Suomessa ohittanut metsäteollisuuden. Suomen kemianteollisuus on monipuolista.

Valtaosa tuotannosta menee jonkin muun teollisuuden ja tuotannon käyttöön. Metsäteollisuus ja maatalous tarvitsevat esimerkiksi lannoitteita, elintarvikkeet erilaisia pesu- ja lisäaineita.

Suurin kemianalan yritys on Neste Oil ja toisena tärkeänä sekä kasvavana alana on lääketeollisuus. Uusinta kemianteollisuutta on biotekniikka, jota pidetään yhtenä lupaavimmista huipputeknologian aloista Suomessa.

Elintarviketeollisuus perustuu maatalouden tuotteisiin. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Se valmistaa suurimman osan kaikista kulutustavaroista. Ala työllistää 33 000 henkeä, mutta koko elintarvikeketju maataloudesta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan työllistää Suomessa noin 300 000 henkeä eli noin 12 prosenttia työllisestä työvoimasta.

Elintarviketeollisuuden viennin arvo on 1,6 miljardia euroa. Tärkeimmät vientituotteet ulkomaille ovat juusto, alkoholijuomat, voi ja maitorasvat sekä muut maitovalmisteet, erilaiset elintarvikevalmisteet, sianliha, kaura, sokerikemian tuotteet (mm. ksylitoli), maitojauhe ja suklaa.

Suomalaiset syövät mieluiten kotimaisia elintarvikkeita. Tämä on yksi syy siihen, miksi kotimainen maatalous ja elintarviketalous ovat tärkeitä.