Instagram, kouluhammaslääkäri, reittiopas, pankkitili, kännykkäpelit, peruskoulu, postit kotiin, shoppailu, Facebook... Kaikissa näissä hankitaan tai saadaan palveluilta.

Julkiset palvelut kuten peruskoulu, kouluhammaslääkäri, terveyskeskukset ja julkinen liikenne, kustannetaan verovaroilla. Yksityiset palvelut ostetaan yrityksiltä, jotka tavoittelevat toiminnastaan mahdollisimman suurta voittoa. Yksityiset palvelut kattavat lähes kolme neljäsosaa kaikista palveluista ja ne muodostavat 2/3 maamme bruttokansantuotteen (BKT) arvosta. Bruttokansantuotteen arvolla voi verrata eri maiden palvelujen ja tuotannon määrää.

Kauppa sekä sosiaali- ja terveyspalvelut työllistävät paljon työntekijöitä. Ikääntyvän väestönosan määrä lisää työvoiman tarvetta erityisesti hoivapalveluiden aloilla.

Pääomia laitteisiin ja kalustoon vaativia aloja ovat kuljetus- ja kiinteistöala. Tietojenkäsittely ja tietoliikenne ovat korkean teknologian aloja. ƒ

Tekniikan kehittyminen on johtanut monen vanhan ammatin katoamiseen ja työntekijöiden tarpeen vähenemiseen. Puhelinkeskuksen hoitajia, pankkitoimihenkilöitä ja teollisuustyöntekijöitä korvaavat nykyään usein tietotekniikka ja automatisaatio.

Henkilökohtaisissa palveluissa etenkin liikuntapalvelut ovat uusi alue. Uusia ammatteja ovat esimerkiksi henkilökohtaiset kunto-ohjaajat eli personal trainerit.

Silti kaikkialla maailmassa tarvitaan tulevaisuudessakin ruuan valmistajia, opettajia, hoitajia, lääkäreitä, autonkorjaajia, talonrakentajia ja sähkömiehiä. Kotitalouspalveluissa sekä majoitus- ja ravitsemisaloilla onkin paljon kasvumahdollisuuksia.

Palvelujen tuottaminen ja tarjoaminen onnistuu monilla alueilla myös kotoa käsin. Etätyönä voidaan tieto- ja viestintäteknologian avulla tehdä työtä perinteisten toimitilojen ulkopuolella, kotona, matkalla ja vaikkapa kahvilassa.