Maataloudella tarkoitetaan maanviljelyä ja karjanhoitoa.

1900-luvun puolivälissä suurin osa suomalaisista asui maaseudulla, mutta maatalouden koneellistumisen myötä nykyään enää vajaa 40 % suomalaisista asuu maaseudulla.

Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomen aluetta kutsutaan Suomessa ydinmaaseuduksi. Alueella sijaitsee suurin osa maatiloista ja sen vaikutuksesta suurin osa maataloustuotteista tuotetaankin tässä osassa maata. Pohjois- ja Itä-Suomi ovat harvaanasuttua maaseutua.

Kaupunkien lähimaaseutu on tärkein maaseutuasutuksen alue. Kaupunkien lähimaaseudulla tarkoitetaan aluetta, jonka asukkaista suurin osa saa elantonsa käymällä töissä kaupungissa. Asuinalueen rauhallisuus on keskeinen vetotekijä, kun perheet miettivät asuinpaikkakuntaansa. Toinen tärkeä vaikuttaja on talojen ja tonttien edullisuus kaupunkiin nähden.

Maatalous muodostaa maassamme elintarviketalouden perustan. Merkittävä osa kuluttamistamme elintarvikkeista on alkuperältään kotimaisia. Maatalous on merkittävä työllistäjä. Yhdessä muiden elintarvikeketjujen kanssa se työllistää suoraan tai välillisesti yli 300 000 suomalaista. Suomen maatalouden tuloista suurin osa tulee tuotteiden myynnistä. Yhä suurempi osuus maatalousyrittäjien tuloista muodostuu kuitenkin erilaisista tuista. Tuet ovat EU:n yhteisen ja Suomen kansallisen tukijärjestelmän mukaisia.

Lähiruoalla tarkoitetaan mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Lähellä tuotetun ruoan tuoreus ja ruuan alkuperän jäljitettävyys ovat lähiruoan valtteja. Jos kuljetus- ja säilytysaika ovat lyhyet, ei tarvita lisäaineita. Siksi ruoan laatu on korkea. Kun ruoan kuljetusmatka lyhenee, vähenee fossiilisten polttoaineiden käyttö. Myös pakkausmateriaalia tarvitaan vähemmän. Luomu-ruokaa valmistetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti tuotetuista ruoka-aineista. Tuotannossa ei käytetä torjunta-aineita eikä keinolannoitteita. Tuotantoeläimille pyritään takaamaan mahdollisuus mahdollisimman luontaiseen käyttäytymiseen.

Suomalaisissa maatalouksissa sivuelinkeinojen harjoittaminen on yleistä. Pelkkä maatalous ei tuo tilaa pitäville välttämättä riittävästi toimeentuloa ja siinä sivuelinkeinot ovat avainasemassa. Monelle maataloudenharjoittajalle metsänhoidolliset työt tilan metsissä ja puukauppa tuovat tarvittavia lisätuloja. Osa maataloustuottajista tekee maatalouden ohella myös muuta palkkatyötä ja ovat osa-aikaviljelijöitä.