Suot ovat Suomessa arvokas luonnonvara. Niitä on pitkään raivattu ja ojitettu pelloiksi. Erityisesti ravinteikkaat lettosuot ovat sen myötä käyneet harvinaisiksi. Nykyisestä peltopinta-alasta noin 10 % on suopeltoja.



Monet Pohjanmaan pellot ovat entisiä soita.

Soita on ojitettu paljon metsätalousmaaksi. Erityisesti sotien jälkeen kiihtyneen ojitusinnon myötä Suomessa on ojitettu soita enemmän kuin missään muualla maailmassa, noin 6,2 miljoonaa hehtaaria. Reilu viidesosa nykyisistä metsistä kasvaa suomaalla. Vaikka suurella osalla suometsistä kasvu on kituliasta ja korjuu pehmeältä alustalta hankalaa, on liki 10 miljoonan m³:n hakkuukertymällä iso taloudellinen merkitys.

Suoturvetta voidaan käyttää kasvualustaksi viherrakentamiseen. Tätä huomattavasti enemmän turvetta käytetään kuitenkin polttoturpeena energianlähteeksi. Noin 6-7 % Suomen kokonaisenergiasta tuotetaan suoturvetta polttamalla. Saatu energia käytetään pääasiassa kaukolämmön ja sähkön tuotantoon. Turvetta saadaan tätä varten kuivatuilta ja raivatuilta turvesoilta, joita tällä hetkellä on yli 60 000 ha.

Turve on energianlähteenä täysin kotimainen, ja sen varat ovat Suomessa runsaat. Lisäksi turvetuotanto työllistää syrjäisillä alueilla, joilla muut työllistymismahdollisuudet ovat vähäiset. Haittana ovat turpeenottoalueen suoluonnon tuhoutuminen ja muut ympäristövaikutukset.