Saaristo-Suomi sijaitsee Lounais-Suomessa Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakuntien alueella. Meriin nähden alue on Selkämeren, Itämeren, Ahvenanmeren ja Saaristomeren keskellä. Saaristo-Suomen saaristot jaetaan sisä- ja ulkosaaristoon. Sisäsaaristo sijoittuu lähelle mannerta, jossa on enemmän maata kuin vettä, ja saaret ovat suurempia ja metsäisempiä. Ulkosaaristossa saaret ovat puuttomia kallioluotoja.

Saaristo-Suomen ja sitä lähellä olevan rannikkoalueen suurimmat kaupungit ovat Turku, Pori ja Rauma. Ne ovat kaikki satamakaupunkeja.



Saaristo-Suomen pääelinkeinoja ovat maatalous, kalastus ja matkailu. Alue soveltuu hyvin maanviljelyn harjoittamiseen, koska jääkaudella jäätikköjokien kuljettama savi kerrostui Itämeren pohjaan. Maankohoamisen seurauksena savikot kohosivat merenpinnan yläpuolelle, ja myöhemmin ihmiset muokkasivat alueista peltoja. Lounais-Suomessa kasvatetaan vehnää, kauraa, ruista, hernettä, sokerijuurikasta ja öljykasveja. Saaristoissa maanviljely on vähäisempää, ja siellä viljellään mm. sokerijuurikasta ja perunaa. Lähes kaikki Suomen ruokakalat kasvatetaan Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen merialueilla. Matkailu on tärkeä elinkeino Saaristo-Suomen alueella.


Ulkosaaristoa. Ahvenanmaa.

Saaristo-Suomessa on perinneympäristöjä enemmän kuin muualla Suomessa. Perinneympäristöillä tarkoitetaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa syntyneitä ympäristöjä, kuten niittyjä ja laidunmaita. Aiemmin suuri osa saariston ja rannikon maa-alasta oli karjan käytössä. Heinän valloittamat merenrantaniityt olivat hyviä laidunmaita. Kun lehtipuista on kerätty oksia rehuksi, on syntynyt avoimia lehtipuuvaltaisia niittyjä kuten Ahvenanmaalla.

Matkailu tuo saaristoon uusia työpaikkoja, kun saaristo täyttyy kesäisin lomailijoista. Saaristoon on syntynyt myös toimivat liikenneyhteydet siltojen ja lauttojen avulla. Liikenneyhteydet ovat välttämättömiä, jotta saaristo pysyy elinvoimaisena. Muita merkittäviä elinkeinoja ovat elektroniikka- ja laivateollisuus, sekä sellu- ja paperiteollisuus.