Fossiiliset polttoaineet ovat syntyneet eliöjäänteistä, fossiileista. Niitä on hautautuneena merenpohjan sedimentteihin ja kallioperän kerrostuneisiin kivilajeihin. Näiden polttoaineiden syntyyn on kulunut miljoonia vuosia, ja siten ne ovat uusiutumattomia. Vaikka fossiilisten polttoaineiden varat tiedetään rajallisiksi, ja niiden käytöstä aiheutuvat ympäristöhaitat tunnetaan, ne ovat edelleen maailman tärkeimpiä energianlähteitä. Maailman energiankulutuksesta peräti 80 % on peräisin fossiilisista lähteistä. Suomessa niiden osuus on pienempi.

Maaöljy on fossiilisista polttoaineista merkittävin. Siitä on peräisin noin neljäsosa maamme kokonaisenergiasta. Maaöljy on syntynyt noin 100 miljoonaa vuotta sitten eläneiden merieliöiden jäänteistä. Öljyä käytetään liikenteen polttoaineiksi, lämmitykseen ja sähköntuotantoon. Lisäksi öljy on muovien raaka-aine. Lähes kaikki Suomessa käytettävä maaöljy on peräisin Venäjältä. Raakaöljy tuodaan jalostettavaksi Porvoossa ja Naantalissa sijaitseviin öljynjalostamoihin. Niissä valmistetut polttoaineet kuljetetaan säiliöautoilla jakeluasemille. Nykyisin näihin öljytuotteisiin lisätään myös biologista alkuperää olevia polttoaineita, etanolia tai biodieseliä.



Maakaasun alkuperä on samanlainen kuin öljyn. Myös sitä tuodaan maahamme Venäjältä, jossa sijaitsevat maailman suurimmat kaasuvarat. Kuljetus tapahtuu maakaasuputkiverkossa, joka ulottuu vain eteläiseen Suomeen. Maakaasua käytetään lähinnä asutuskeskusten ja teollisuuden lämmön- sekä sähköntuotantoon. Myös autojen polttoaineena sitä käytetään jonkin verran. Maakaasu on lähinnä metaania, ja se on fossiilisista polttoaineista vähiten saastuttava. Osaan Suomessa käytettävästä maakaasusta lisätään jätevesien ja kaatopaikkojen mätänemisprosesseissa syntyvää biokaasua.

Kivihiili on fossiilisista polttoaineista eniten saastuttava. Se on peräisin muinaisten, noin 350 miljoonaa vuotta sitten kasvaneiden saniaismetsien jäännöksistä. Kivihiiltä tuodaan Suomeen pääasiassa Venäjältä ja Puolasta. Käyttäjinä ovat suuret lämpölaitokset ja sähköntuotanto. Erityisesti suurimpien energiankulutuspiikkien aikaan keskitalvella kivihiiltä käytetään paljon varavoimanlähteenä. Kivihiilen etuna on helppo käsiteltävyys ja varastointi. Lisäksi se on hinnaltaan edullista.


Kivihiilivoimala.


Turve on fossiilisten polttoaineiden tapaan syntynyt eliöjäänteistä, soiden rahkasammalista. Turve uusiutuu, mutta sen uusiutuminen on niin hidasta, että se voidaan rinnastaa uusiutumattomiin energianlähteisiin. Muista fossiilisista polttoaineista poiketen turve on kotimainen energianlähde. Sen etuna on, että se työllistää Suomessa alueilla, joilla muut työmahdollisuudet ovat vähäiset. Lisäksi turve on kivihiilen tapaan helppo käsitellä ja käyttää. Haittoina ovat turpeen poltosta syntyvät päästöt ja suoluonnon tuhoutuminen turvesoilla. Lisäksi saatavuus vaihtelee, sillä sateisina kesinä turvetta ei päästä keräämään.