14.3 Suomen vähemmistöryhmät
Suomen valtaväestön rinnalla elää useita perinteisiä vähemmistöryhmiä, joista suomenruotsalaiset ovat suurin ryhmä. Heitä on noin 290 000 eli noin 5,3 % Suomen väestöstä. Ruotsinkielisten määrä Suomessa on vähentynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti johtuen syntyvyyden laskusta ja muuttoliikkeestä Ruotsiin.
Suurin osa suomenruotsalaisista asuu Pohjanmaan rannikkokunnissa, Uudellamaalla sekä Turussa ja Ahvenanmaalla. Valtaväestöön verrattuna suomenruotsalaisten elinikä on pidempi, mikä johtuu terveellisestä ruokavaliosta ja yhteisöllisyydestä sekä positiivisesta elämänasenteesta.
Monet rannikon kunnat ovat kaksikielisiä.
Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueille sijoittuva Saamenmaa on noin 75 000–100 000 saamelaisen asuttama pohjoinen alue, jolla edelleenkin suuret porolaumat vaeltavat erämaissa. Keräily, metsästys, kalastus ja poronhoito ovat olleet pitkään tärkeitä saamelaisten elinkeinoja, mutta nykyään yhä useampi saamelaisista saa elantonsa muista kuin näistä perinteisistä elinkeinoista.
Saamelaisten elämä perustui aikaisemmin pitkälti monitalouteen, jossa luonnonvaroja hyödynnettiin vuodenajan kierron mukaan. Saamelaisten tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska saamelaisuuden määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista. Määrittelyperusteena voidaan pitää elinkeinoa, kulttuuria tai kieltä. Tästä johtuen Suomen saamelaisten määrä voi vaihdella melko paljon eri lähteissä. Tällä hetkellä Suomessa asuvien saamelaisten määrän arvioidaan olevan noin 10 000. Saamelaisten alkuperäisasema on vahvistettu Suomen perustuslaissa ja saamen kielen asemaa on parannettu kouluissa ja monen pohjoisen kunnan virastoissa saa saamenkielistä palvelua.
Utsjoella puhutaan saamea.
Romanit ovat vähemmistöryhmä, jonka alkuperä juontaa juurensa Intian pohjoisosaan, josta romanit lähtivät noin tuhat vuotta sitten liikkeelle. Romaneja arvioidaan olevan Euroopassa noin 10–15 miljoonaa, joista noin 10 000 asuu Suomessa. Lisäksi Ruotsissa asuu kolmisentuhatta suomalaista romania. Suomeen romanit saapuivat Ruotsin kautta 1500-luvulla. Romanien kulttuuriin kuuluu erityisesti vanhempien ihmisten kunnioitus sekä perinteitä noudattava pukeutuminen.
Suurin osa suomenruotsalaisista asuu Pohjanmaan rannikkokunnissa, Uudellamaalla sekä Turussa ja Ahvenanmaalla. Valtaväestöön verrattuna suomenruotsalaisten elinikä on pidempi, mikä johtuu terveellisestä ruokavaliosta ja yhteisöllisyydestä sekä positiivisesta elämänasenteesta.
Monet rannikon kunnat ovat kaksikielisiä.
Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueille sijoittuva Saamenmaa on noin 75 000–100 000 saamelaisen asuttama pohjoinen alue, jolla edelleenkin suuret porolaumat vaeltavat erämaissa. Keräily, metsästys, kalastus ja poronhoito ovat olleet pitkään tärkeitä saamelaisten elinkeinoja, mutta nykyään yhä useampi saamelaisista saa elantonsa muista kuin näistä perinteisistä elinkeinoista.
Saamelaisten elämä perustui aikaisemmin pitkälti monitalouteen, jossa luonnonvaroja hyödynnettiin vuodenajan kierron mukaan. Saamelaisten tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska saamelaisuuden määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista. Määrittelyperusteena voidaan pitää elinkeinoa, kulttuuria tai kieltä. Tästä johtuen Suomen saamelaisten määrä voi vaihdella melko paljon eri lähteissä. Tällä hetkellä Suomessa asuvien saamelaisten määrän arvioidaan olevan noin 10 000. Saamelaisten alkuperäisasema on vahvistettu Suomen perustuslaissa ja saamen kielen asemaa on parannettu kouluissa ja monen pohjoisen kunnan virastoissa saa saamenkielistä palvelua.
Utsjoella puhutaan saamea.
Romanit ovat vähemmistöryhmä, jonka alkuperä juontaa juurensa Intian pohjoisosaan, josta romanit lähtivät noin tuhat vuotta sitten liikkeelle. Romaneja arvioidaan olevan Euroopassa noin 10–15 miljoonaa, joista noin 10 000 asuu Suomessa. Lisäksi Ruotsissa asuu kolmisentuhatta suomalaista romania. Suomeen romanit saapuivat Ruotsin kautta 1500-luvulla. Romanien kulttuuriin kuuluu erityisesti vanhempien ihmisten kunnioitus sekä perinteitä noudattava pukeutuminen.