Toisen asteen epäyhtälön ratkaiseminen algebrallisesti

Epäyhtälö saatetaan muotoon

[[$ f(x) < 0 \qquad f(x) $]] on pienempi kuin nolla
​[[$ f(x) \leq 0 \qquad f(x) $]] on pienempi tai yhtä suuri kuin nolla
[[$ f(x) > 0 \qquad f(x) $]] on suurempi kuin nolla
[[$ f(x) \geq 0 \qquad f(x) $]] on suurempi tai yhtä suuri kuin nolla
[[$ f(x) \neq 0 \qquad f(x) $]] on erisuuri kuin nolla



Toisen asteen epäyhtälön ratkaiseminen algebrallisesti

  1. Siirretään kaikki termit epäyhtälömerkin vasemmalle puolelle, elleivät ne jo ole siellä. Oikealle puolelle jää pelkästään nolla.
  2. Sievennetään epäyhtälö niin pitkälle kuin mahdollista.
  3. Ratkaistaan funktion nollakohdat eli muuttujan [[$x$]] arvot, joilla [[$ f(x) = 0 $]]​.
  4. Katsotaan, onko epäyhtälössä toisen asteen termin kerroin [[$ a $]]​ positiivinen vai negatiivinen, eli aukeaako paraabeli ylöspäin vai alaspäin.
  5. Piirretään tyyppikuvaaja ja/tai tehdään merkkikaavio.
  6. Katsotaan merkkikaaviosta tai tyyppikuvaajasta, mitkä muuttujan [[$x$]] arvot toteuttavat epäyhtälön (tarkistetaan kuuluvatko nollakohdat ratkaisujoukkoon).
  7. Epäyhtälön vastaus voidaan tarkistaa sijoittamalla epäyhtälöön jokin kyseisellä välillä oleva muuttujan [[$x$]] arvo ja laskemalla, toteutuuko epäyhtälö.

Jos epäyhtälö on muotoa [[$ f(x)\neq g(x) $]], molemmilta puolilta vähennetään [[$ g(x) $]]. Epäyhtälö saadaan muotoon [[$ f(x)-g(x)\neq0 $]]. Tämä epäyhtälö ratkaistaan laskemalla polynomin [[$ (f(x)-g(x)) $]] nollakohdat. Epäyhtälö toteutuu tällöin kaikilla muilla muuttujan [[$ x $]] reaalilukuarvoilla paitsi polynomin nollakohdissa. Toinen vaihtoehto on ratkaista epäyhtälö kuten yhtälö, mutta yhtäsuuruusmerkin [[$=$]] tilalla käytetään erisuuruusmerkkiä [[$ \neq $]]​.