Merkkikaavion laatiminen

Merkkikaavion pystyy laatimaan, vaikka ei tietäisi mikä funktio on kyseessä, jos sen kuvaaja ja nollakohdat ovat tiedossa.

Merkkikaavion laatiminen

  1. Määritetään funktion nollakohdat eli ne muuttujan [[$x$]] arvot, joissa funktion kuvaaja leikkaa [[$x$]]-akselin, laskemalla funktion lausekkeesta. Toinen vaihtoehto, mutta epätarkka, on katsoa nollakohdat kuvaajasta
  2. Jos nollakohtia on useampia, ne pitää kaikki määrittää.
  3. Merkkikaavioon ei tarvitse piirtää [[$x$]]-akselia, vaan riittää suora viiva, johon merkitään kaikki nollakohdat suuruusjärjestyksessä.
  4. Nollakohtien väliin merkitään joko [[$+$]] tai [[$-$]] sen mukaan, saako funktio kyseisellä välillä positiivisia vai negatiivisia arvoja. Kun funktion arvo on positiivinen, merkkikaavioon merkitään [[$+$]]. Kun funktion arvo on negatiivinen, merkkikaavioon merkitään [[$-$]].
  5. Jos kyseessä on toisen tai korkeamman asteen funktio, niin merkkikaavioon voi tulla useampia rivejä. Alimman rivin eli tulorivin merkit saadaan tulon tai osamäärän merkkisäännön avulla.
  6. Epäyhtälön ratkaisu luetaan tuloriviltä.


Merkkikaavion oikeellisuuden voi tarkistaa sijoittamalla nollakohtien välissä olevia muuttujan [[$ x $]] arvoja alkuperäiseen funktion lausekkeeseen ja katsomalla, täsmääkö tulos merkkikaavion kanssa.

Merkkikaavion tuloriviä merkittäessä on muistettava seuraavaa:

1. termin merkki2. termin merkkitulo
[[$+$]] [[$+$]] [[$+$]]
[[$-$]] [[$-$]] [[$+$]]
[[$+$]] [[$-$]] [[$-$]]
[[$-$]] [[$+$]] [[$-$]]


Esimerkiksi


[[$ -1\cdot(-1)=1\\1\cdot(-1)=-1\\-1\cdot1=-1 $]]​


Tulo on negatiivinen, kun negatiivisten tulontekijöiden lukumäärä on pariton.
Tulo on positiivinen, kun negatiivisten tulontekijöiden lukumäärä on parillinen.


Esimerkiksi

[[$ -1\cdot(-1)\cdot(-1)=-1\\-1\cdot(-1)\cdot(-1)\cdot(-1)=1\\-1\cdot(-1)\cdot(-1)\cdot(-1)\cdot(-1)=-1 $]]​