7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista.
Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.
Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.
Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä[1]. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki.
Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.
[1]Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
Toivakkalainen OPS-ratkaisu
Oppiminen ja koulunkäynnin tuki Toivakassa
Toivakan perusopetuksen oppilaat saavat tarvitsemansa oppimisen ja koulunkäynnin tuen ensisijaisesti omassa lähikoulussaan.
Joustava, erityisen tuen pienryhmä (JOPI) sijaitsee Toivakan koulukeskuksessa.
Muuta joustavaa perusopetusta kuvataan luvussa 5.4. Opetuksen järjestämistapoja.
Tuen järjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaisesti aloitetut tukitoimet ovat ratkaisevia oppilaan oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisessa.
Varhaista tukea annetaan ja ennaltaehkäisevää työtä tehdään kaikissa Toivakan kunnan esi- ja perusopetuksen opetusryhmissä sekä lisäksi laaja-alaisten erityisopettajien yksilö-, pari-, pienryhmä-, ja samanaikaisopetuksena.
Oppilas integroituu mahdollisuuksiensa mukaan yleisopetuksen opetusryhmään ja saa pienemmässä ryhmässä opiskelulle tukea yleensä vain osan aikaa ja niissä opintokokonaisuuksissa, joissa vaikeuksia on ja yksilöllisempi tuki häntä hyödyttää.
Oppilaalla on oikeus saada laadukasta perusopetusta sekä tarvitsemaansa ohjausta ja tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä kaikkina työpäivinä omassa lähikoulussaan niin pitkään kuin tuki on siellä riittävää. Laadukkaalla perusopetuksella ehkäistään oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ja niiden kasautumista. Oppimista, koulunkäyntiä ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri on opetuksen järjestämisen perusta. Monipuolisten pedagogisten menetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen ovat osa ennaltaehkäisevää toimintaa, samoin kuin tunne- ja vuorovaikutustaitoja tukevien menetelmien käyttäminen sekä joustavat opetusjärjestelyt.
Opetuksen ja tuen järjestämisessä tehdään aina yhteistyötä paitsi oppilaan, myös hänen huoltajiensa kanssa. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan mahdollisimman selkeää ja avointa tietoa tarvittavista perusopetuksen tukimuodoista ja -mahdollisuuksista. Oppilas osallistuu itseään koskevien asioiden käsittelyyn ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti siten, että oppilaan oma osuus kasvaa siirryttäessä ylemmille vuosiluokille. Tuki järjestetään oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti opettajien ja tarvittaessa moniammatillisena yhteistyönä. Oppilaiden oppimista ja kouluhyvinvointia seurataan ja arvioidaan koulupäivän aikana tapahtuvana arviointina sekä normatiivisia seulonta- ja arviointityökaluja käyttäen. Saatua arviointitietoa hyödynnetään yksittäisen oppilaan tuen tarpeen havaitsemiseksi ja tuen järjestämiseksi sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseksi.
Opetushenkilöstö arvioi oppilaan tuen tarvetta, suunnittelee tukea ja tukee oppimista yhteistyössä oppilaan asian edellyttämien opiskeluhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Opiskeluhuoltoa käsitellään tarkemmin luvussa 8.
Oppilaan tuen tarpeen niin edellyttäessä kootaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa monialainen asiantuntijaryhmä tukea tai opiskeluhuoltoa varten. Oppilaan saaman tuen portaan muuttuessa pedagogiset asiakirjat, pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys käsitellään tarvittavien opiskeluhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Oppilaan oppimissuunnitelman tai HOJKS:n laadintaan ja päivittämiseen opiskeluhuollon ammattihenkilöt voivat osallistua tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan ja huoltajan kanssa sovitulla tavalla.
Nivel- ja siirtymävaiheissa tehdään tiivistä yhteistyötä ja tiedonsiirto lähettävän ja vastaanottavan tahon kesken.
Nivelvaiheessa oppilasta lähettävällä opettajalla on päävastuu yhteistyön käynnistymisestä ja tiedon siirtymisestä seuraaville opettajille.
Perusopetuksessa järjestettävän tuen taso määrittyy oppilaan kokonaistilanteen mukaan ja se voi oppilaan tarpeen mukaan olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Tällöin keskiössä ovat eri oppilaille ominaiset oppimistavat, työskentelyn rytmi, erilaiset valmiudet ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi huomioidaan itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyvät tarpeet. Opetusta voidaan eriyttää opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihtelulla.
Opetuksen erilaisten tukipalvelujen tulee lähtökohtaisesti olla kaikkien oppilaiden saatavilla.
On tärkeää tukea oppilaan kokemusta tasavertaisesta osallisuudesta omaan ryhmään ja kouluun. Monenlaiset oppijat kasvattavat kaikkia suvaitsevaan, oikeudenmukaiseen ja erilaisuuden huomioivaan vuorovaikutukseen.
Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja ovat muun muassa tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, erilaiset joustavat opetusjärjestelyt, avustajapalvelut ja erilaiset oppilashuollon palvelut. Tuki järjestetään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.
Yhtenäinen opinpolku Toivakassa
Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen edetään yhtenäisellä opinpolulla joustavasti ja tehdään tiivistä yhteistyötä.
Tuen tarpeiden mahdollisimman varhainen havaitseminen ja tukeminen edistävät tehokkaasti lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Tehokkaita tuen keinoja ovat opetuksen eriyttäminen, joustavat pedagogiset ryhmittelyt, tiimi- ja/tai samanaikaisopetus sekä tukiopetus sekä huoltajien ja koulun välinen yhteistyö ja moniammatillinen yhteistyö. Oppimisen tukitoimien seuranta ja ohjaus on jatkuvaa ja toimii opetuksen suunnittelun ja järjestämisen perustana. Lasta/oppilasta koskevan tiedon siirron tulee olla saumatonta ja lapsen asioita edistävää.
Tuki jakautuu kolmeen vaiheeseen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisessä pyritään varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen, jotta voidaan ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia sekä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä.
Esiopetusta annetaan molemmilla kouluilla, joten yhtenäinen opinpolku toteutuu Toivakassa erityisen luontevasti.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen jatkuvuus ja tietojen siirtyminen*) nivelvaiheissa
| varhaiskasvatuksesta esiopetukseen | esiopetuksesta 1. luokalle | 6. luokalta 7. luokalle | perusopetuksesta toiselle asteelle | |
| tammikuu | Tehostettua tai erityistä tukea saavan lapsen kouluasioissa pidetään ensimmäinen palaveri jo tammikuussa (varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiserityisopettaja, esiopettaja ja perusopetuksen laaja-alainen erityisopettaja). | Tehostettua tai erityistä tukea saavan lapsen kouluasioissa pidetään ensimmäinen palaveri jo tammikuussa (varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiserityisopettaja, esiopettaja ja perusopetuksen laaja-alainen erityisopettaja). | ||
| maalis-huhtikuu | Tarvittaessa palaveri, jossa lapsen perhe, varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, esiopettaja ja tuleva luokanopettaja sekä koulun erityisopettaja tapaavat ja tarpeelliset tiedot siirretään. | Tarvittaessa palaveri, jossa lapsen perhe, varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, esiopettaja ja tuleva luokanopettaja sekä koulun erityisopettaja tapaavat ja tarpeelliset tiedot siirretään. | Yläluokkien erityisopettaja ja opinto-ohjaaja tutustuvat tuleviin 7. luokkalaisiin jo 6. luokan aikana. | |
| Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) siirtyy vanhempien luvalla esiopettajalle. Tarvittaessa käydään tiedonsiirtopalaveri tai henkilökohtainen oppimissuunnitelma HOJKS-palaveri. Seurakunnan kerho-ohjaaja siirtää tarvittaessa vanhempien luvalla olennaiset tiedot esiopettajalle. Tuleville esikoululaisille ja heidän huoltajilleen järjestetään keväällä tutustumispäivä. | Esiopetuksesta perusopetukseen siirryttäessä lapsen esiopetuksen suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla tulevalle luokanopettajalle. Tarvittaessa järjestetään tiedonsiirtopalaveri tai HOJKS-palaveri. Tuleville koululaisille ja heidän huoltajilleen järjestetään keväällä tutustumispäivä sekä tuleville 1. luokkalaisten huoltajille vanhempainilta. | Alaluokilta yläluokille siirryttäessä luokanopettaja ja erityisopettaja siirtävät tarvittavat koulunkäynnin kannalta olennaiset tiedot luokanvalvojalle, yläluokkien erityisopettajalle ja opinto-ohjaajalle. Erityisopettaja ja opinto-ohjaaja käyvät keväällä tutustumassa kaikkiin kuudennen luokan oppilaisiin. | Peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä oppilaan tiedot tehostetun ja erityisen tuen tarpeesta siirretään huoltajan luvalla. |
*)Tiedonsiirrossa siirtyviä tietoja hyödynnetään uuden oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOJKS:n) laadinnassa.
Normatiivinen testaaminen
Esiopetuksessa esiopettaja tai erityisopettaja tekevät oppimisvalmiuksiin liittyviä havaintoja ja testejä.
Alkuopetuksessa luokanopettaja ja erityisopettaja tekevät äidinkielen ja matematiikan normatiivisia testejä.
Lukuvuosittain oppilaiden lukutaitoa, kirjoitustaitoa ja matematiikan taitoja havainnoidaan ja kartoitetaan testein.
Yhteistyö, vastuu ja työnjako
Vastuu oppilaan tuen järjestämisestä, oppimisen seurannasta ja arvioinnista on sillä, joka pääsääntöisesti oppilasta opettaa kyseisessä oppiaineessa. Luokanopettajalla/luokanvalvojalla on aina päävastuu oppilaasta, mutta oppilaan opetustiimi on mukana tuen asioissa.
Erilaisia yhteistyötahoja ovat mm. kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, koululääkäri, terapeutit ja neuvola. Yhteistyötahojen vastuut ja toimenkuvat on kuvattu tarkemmin opiskeluhuoltosuunnitelmassa.
Yhteistyö huoltajien kanssa
Yhteistyömuotoja ovat mm. tapaamiset, Wilma-viestit, puhelut, vanhempainillat ja -vartit sekä moniammatilliset palaverit.
Yhteistyön keskeiset kulmakivet muodostuvat matala kynnyksen yhteydestä huoltajien ja kodin välillä, "kasvatuskumppanuus", moniammatillisista palavereista. Sovitut toimenpiteet kirjataan huolellisesti, samoin tukitoimien toteutus ja seuranta sekä tarvittavat jatkotoimenpiteet.
Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä on rehtorilla, joka tekee hallinnollisen päätöksen, kun kyseessä ovat
erityinen tuki PoL 17 §
oppiaineen opiskelusta vapauttaminen PoL 18 §
oma opinto-ohjelma/ vuosiluokkiin sitomaton opetus PoA 11 §
pidennetty oppivelvollisuus PoL 25 §
erityiset opetusjärjestelyt esim. lyhennetty koulupäivä PoL 18 §, 31 §
kuntoutus- ja terapiajärjestelyt kouluaikana PoL 18 §