Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Hyvä kodin ja koulun välinen yhteistyö tukee oppilaan koulunkäyntiä. Joroisten kunnassa koulu tiedottaa huoltajia vuosittain vanhempainilloissa, syystiedotteissa ym. muissa tiedotteissa seuraavista asioista:
• opetuksen järjestämisestä
• opetussuunnitelmasta
• opintoihin liittyvästä arvioinnista
• tukimuodoista koulupolun eri vaiheissa
• tietojen käsittelystä, tietojen saannista ja luovuttamisesta sekä salassapidosta
• oppilashuoltotyöstä
• yksittäisen kouluyhteisön toimintamalleista ja toimintaohjeista
• mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön

Erityisen tärkeää huoltajien tiedottaminen koulun käytänteistä ja huoltajien vastuista, oikeuksista ja velvollisuuksista on esi- ja alkuopetuksessa ja nivelvaiheissa.
Yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen kunnioitus ja yhteinen kasvatusvastuu. Huomioon otetaan perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Koulun vastuulla on kehittää yhteistyömuotoja ja lisätä vanhempien ja lasten mahdollisuuksia osallisuuteen koulun toimintakulttuurin kehittämisessä. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa.
Joroisten kunnassa tavoitteena on ,että huoltajat osallistuvat koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Kodin ja koulun yhteistyötä Joroisten kunnassa toteutetaan seuraavasti:
Yhteisötaso: Vanhempainillat ,tiedotteet, sosiaalinen media.
Luokan taso: Luokkatoimikunnat, vanhempainillat sekä koulun toimintasuunnitelmaan merkityt tapahtumat, luokka- ja muut retket.
Yksilötaso: Vuosittaiset vanhempainvartit jokaisella luokalla. Arviointikeskustelut ja muut yksittäistä oppilasta koskevat asiat.

Joroisten kunnassa jokainen koulu kirjaa käytäntönsä tarkemmin koulun ja oppilashuollon vuosisuunnitelmaan. Koulu yhteistyössä kotien kanssa seuraa ja arvioi kodin ja koulun yhteistyön toteutumista.
Poissaoloja täytyy seurata ja kirjata sännöllisesti. Kirjaamisen tekee koulussa sovitulla tavalla oppilaan opettaja. Vastuu poissaolojen seurannasta on luokanvalvojalla /luokanohjaajalla. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa huoltajalle.

Kerhotoiminta
Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa ja kerhotoiminta tukee myös erilaisten harrastusten viriämistä.
Kerhotoiminnan sisältö voidaan suunnitella osaksi tehostettua ja erityistä tukea ja se voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoiminnan täydentävänä toimintana.
Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet.
Joroisten kunnassa kerhotoimintaa tarjotaan sekä koulun itsensä järjestämänä että yhteistyössä eri yhteistyötahojen (esim. seurakunta, nuorisotoimi) kanssa. Kerhotoimintaa toteutetaan niin koulun tiloissa kuin koulun ulkopuolella. Kerhon vetäjä ei välttämättä ole koulun opettaja / opetushenkilöstöön kuuluva henkilö.
Vastuu kerhotoiminnan turvallisuudesta on kulloinkin sillä toimijalla, joka maksaa kerhon ohjaajan palkan tai on muuten järjestämisvastuussa.
Koulun kerhotoiminnasta tiedotetaan vuosittain koulun syystiedotteessa tai muulla tiedotteella, esim. kunnan kerholukujärjestys.

Eriyttäminen
Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus.
Opetuksen eriyttäminen tarkoittaa sitä, että opettaja ottaa huomioon oppilaan oppimisvaikeudet, oppimisnopeuden ja oppimistyylin opetusta suunnitellessaan. Eriyttäminen tukee oppilaiden mahdollisuutta saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja sillä vaikutetaan oppilaan oppimismotivaatioon. Eriyttäminen on jatkuvaa, vuorovaikutteista, arvioivaa ja edistymisen mukaista ohjausta.
Eriyttäminen on osa pedagogista suunnittelutyötä, jota opettajat tekevät mm. tiimityönä usean opettajan kesken tai avustajien kanssa. Opettaja voi eriyttää :

1.Opetusmenetelmän valinnalla, mm:
• oppimistyylien huomioiminen
• samanaikaisopetus kahden opettajan yhteistyönä
• avustajan tuki
• istumapaikka luokassa

2.Tehtävien valinnalla

3.Opetukseen ja oppimiseen käytettävällä ajalla
• läksyjen määrä
• tukiopetus
• tuki läksyjen tekoon

4.Oppiaineksen sisällön erittelyllä

5.Työtapojen valinnalla
• ohjeiden ja opetuksen osittaminen
• päivästruktuuri
• havainnollistava materiaali

6.Kokeiden laadinnalla ja suoritustavalla

7.Oppimisympäristöä muokkaamalla
• tilankäytön säätely
• joustavat ryhmittelyt
• koulun ulkopuolisten oppimistilanteiden hyödyntäminen

8.Tehostamalla yhteistyötä kodin kanssa

Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessin tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia.

Ohjaus
Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Oppilaanohjauksen tavoitteiden osa-alueita ovat kasvun ja kehityksen tukeminen, tulevaisuuteen ohjaaminen ja opiskelun ja oppimisen ohjaus. Rehtori vastaa koulunsa ohjaustoiminnasta.

Oppilaan turvallista siirtymistä opinpolun nivelvaiheissa tuetaan luokanopettajan, aineenopettajan, oppilaanohjaajien ja toisen asteen opinto-ohjaajien välisellä yhteistyöllä. Aineenopettajat ohjaavat oman aineensa opiskelumenetelmiin ja tukevat oppilasta oman aineensa oppimistulosten saavuttamisessa sekä lisäävät oppilaiden työelämätietoutta aineensa kannalta. Aineenopettaja tukee oman oppiaineensa puitteissa oppilaan kasvua ja kehitystä. Luokanopettajalla ja -ohjaajalla on kokonaisvastuu omasta ryhmästään. Luokanopettaja ja -ohjaaja on tärkeä tuki oppilaan kasvussa ja kehityksessä, hän seuraa oppilaidensa opintomenestystä, motivoi heitä oppimiseen ja myös seuraa ja puuttuu tarvittaessa koulukiusaamiseen.

Koulu huolehtii, että oppilaan huoltajat saavat tietoa ohjauksen käytänteistä ja tavoitteista. Tiedottaminen tapahtuu vanhempainvarteissa, vanhempainilloissa, tiedotteilla sekä sähköisillä järjestelmillä. Yhteistyömuotoja ovat vanhempainvartit, - illat, perhepalaverit ja ohjauspalaverit liittyen opiskeluun ja jatko-opintosuunnitelmiin. Vanhemmat osallistuvat lastensa koulunkäynnin arviointiin täyttämällä koulun kotiin toimittaman lomakkeen koskien em. asiaa.

Ohjauksen yhteistyötahoja ovat sosiaali- ja terveystoimi, nuoriso- ja vapaa- aikatoimi, seurakunta, poliisi, kolmannen sektorin toimijat, työ- ja elinkeinotoimisto sekä työelämän edustajat. Perusopetus tekee yhteistyötä myös perusasteen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä tapahtuu erityisesti nivelvaiheissa.
TET- jaksoilla oppilas tutustuu työelämään ja erilaisiin työtehtäviin sekä oppii arvostamaan eri ammateissa toimivia ihmisiä. Oppilaan hankkivat itsenäisesti TET- paikkansa ja tekevät TET- jaksoistaan itsearvioinnit ja myös työnantajat antavat palautetta oppilaille jakson onnistumisesta. TET- jaksoon valmistaudutaan koulussa opinto-ohjauksen tunneilla ja oppilaanohjaaja koordinoi ja vastaa TET- jakson käytännön järjestelyistä.

Tukiopetus
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu ja ennen kuin oppilaan menestyminen arvioidaan oppiaineessa tai aineryhmässä heikoksi. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Työjärjestys tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana (samanaikaisopetus tai opetus oppilaan opetusryhmässä) tai niiden ulkopuolella (pienryhmäopetus tai yksilöopetus). Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana.
Opettaja ilmoittaa esimiehelleen pitämänsä tukiopetustunnit ja sisällön. Tukiopetusta tulee antaa yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana. Tehostetun tuen aikana tukiopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen aikana HOJKSiin.
Tukiopetuksen antamisesta ilmoitetaan huoltajille.

Osa-aikainen erityisopetus
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla ja sitä annettaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Sitä annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen.
Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa ja sen antamisesta tiedotetaan oppilasta ja huoltajia koulun tiedotteissa, vanhempainilloissa ja mielellään myös henkilökohtaisella yhteydenotolla koulusta kotiin.

Joustavan perusopetuksen toiminta Joroisten kunnassa
Tällä hetkellä Joroisten kunnassa ei järjestetä joustavaa perusopetusta. Mikäli joustavan perusopetuksen ryhmä perustetaan, tulee opetuksenjärjestäjän laatia opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetussuunnitelma joustavan perusopetuksen toimintaan.


Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen
Opetuksen ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla ja eri keinoin siten, että yleisen oppimäärän tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Opetus järjestetään kuitenkin huomioiden oppilaiden edellytykset ja opetus voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Mikäli tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta ja eriyttämisestä huolimatta ole mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Tämä merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Oppiaine voidaan yksilöllistää vain jos oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös ja yksilöllistäminen tehdään oppiaine kerrallaan, ei kokonaisuuksina (esim. kielet). Erityisen tuen päätöksessä määrätään yksilöllistämisestä ja määritellään ne oppiaineet, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt ja oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan HOJKSissa. Yksilöllistetyn oppiaineen lisääminen tai vähentäminen edellyttää uutta erityisen tuen päätöstä ja pedagogisen selvityksen tekemistä.

Motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka, poissaolot tai muu äidinkieli kuin suomi eivät voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla.

Oppimäärän yksilöllistäminen on aina ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppiaineen vapauttamiseen tulee olla hyvin painavat syyt.


Pidennetty oppivelvollisuus
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Lapsen huoltajat hakevat opetuspäälliköltä lapselleen päätöstä oppilaaksiotolle 11- vuotisen oppivelvollisuuden aloittamiseen. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:
• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja tämän jälkeen aloittaa perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset tai sairaat lapset, mm. näkö- ja kuulovammaiset, ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset.

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista ja tällöin tulee tehdään myös päätös erityisestä tuesta. Jos oppilas ei enää jatka pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. Syy pidennetyn oppivelvollisuuden purkamiseen täytyy olla aina oppilaasta ja hänen tuen tarpeestaan lähtevä syy. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen voi purkaa erityisen tuen päätökseksi tai ensin tehostetun tuen ja sen jälkeen yleisen tuen päätökseksi. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS yhdessä huoltajien kanssa esiopetuksen alkaessa.


Toiminta-alueittain opiskelu
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden tai muulla tavoin vammaisten tai vakavasti sairaiden oppilaiden opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain oppiainejaon sijasta ja siitä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta- alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen järjestämisessä eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää, niihin liittyy aina kuntouttavia ja hoitavia elementtejä ja toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä. Oppilaalle tavoitteet asetetaan yksilöllisesti ja ne ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Arviointi tapahtuu toiminta-alueittain ja se annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, voidaan se kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetus sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista ja vuorovaikutus-, tunne- ja itsehallinnan taitojen harjoittelua.

Kognitiivisten taitojen oppimisessa tavoitteena on oppilaan aktivoituminen ja aistien käyttäminen ympäröivän todellisuuden hahmottamisessa. Opetus tukee oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyviä toimintoja. Kognitiiviset taidot sisältävät aistien stimulointia ja harjoittamista, valintojen tekemistä, ongelmaratkaisua ja luokittelua.

Motoristen taitojen oppimisessa tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä ja antaa mahdollisuuksia taitojen harjoittelemiseen arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetus sisältää motoristen toimintojen suunnittelua ja ohjausta, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämistä.
Päivittäisten toimintojen taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan ja edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetus sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisen taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen harjoittelulle.