Perusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaa koulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustan muodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin.
Perusopetuksen tehtävää voidaan tarkastella sen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisen tehtävän, kulttuuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huoli.

Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoittaa oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Se rakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen.

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa sosiaalista pääomaa koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana.
Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.

Keski-Savo:

Keski-Savon kouluissa hyvinvoinnin tulee ohjata kaikkea koulun toimintaa. Jokainen saa edellytystensä mukaista opetusta ja positiivista palautetta työskentelystään. Jokaisen oppilaan vahvuudet tunnistetaan ja osataan hyödyntää niitä. Oppilaalla on tahto oppia ja kehittää taitojaan myös perusopetuksen jälkeen. Oppilaista kasvatetaan hyvän itsetunnon omaavia, aktiivisia ja sosiaaliset taidot hallitsevia ihmisiä. He osaavat käyttäytyä hyvin ja suhtautuvat elämään positiivisesti. Oppilas omaksuu terveelliset ja turvalliset elämäntavat ja selviytyy arkielämän toimista. Oppilas kykenee tekemään yhteistyötä ja tulemaan toimeen kaikkien ihmisten kanssa sekä hyväksymään eriäviä mielipiteitä rakentavasti. Oppilaat ovat kiinnostuneita ympäröivästä yhteiskunnasta ja haluavat kantaa vastuuta ikätasonsa mukaisesti yhteisten asioiden hoitamisesta. Näihin tavoitteisiin päästäksemme Keski-Savon kunnissa hyödynnetään esimerkiksi seuraavia toimintamalleja: ProKoulu, KiVa-koulu, tukioppilastoiminta, oppilaskuntatoiminta, Lasten parlamentti, nuorisovaltuusto, Liikkuva koulu, vertaissovittelu.

Oppilas oppii etsimään, lajittelemaan ja suodattamaan sekä arvioimaan tiedon ja tietolähteen luotettavuutta. Oppimisessa tärkeää on toiminnallisuus ja tutkiva lähestymistapa. Ymmärretään, että oppimista tapahtuu myös koulun, luokkahuoneen sekä kouluajan ulkopuolella. Opetuksessa luodaan kansainvälisiä yhteyksiä, hyödyntäen nykyaikaista teknologiaa. Tehdään yhteistyötä ja mahdollisesti vierailuja kansainvälisiin yhteistyökohteisiin. Voidaan kutsua kansainvälisiä vieraita ja tutustutaan eri kulttuureihin ja tapoihin. Suomalainen kulttuuri ja perinteet ovat vahvasti esillä koulun arjessa tapakasvatuksen ja juhlien kautta. Kestävän kehityksen teema ja ekologistaloudellisesti kestävän kulttuurin korostaminen on tärkeä osa koulun arkipäivää. Oppilas ymmärtää omien valintojensa vaikutukset ympäristön kannalta.

Koulujen toimintaa ja opetusta tukee yhteistyö eri yritysten ja yhteisöjen kanssa.