Historia

Keski-Savo

Tavoitteiden jakaminen vuosiluokittain
4. luokka T1, T2, T4, T6, T7, T9
5. luokka T1, T2, T4, T6, T7, T9
6. luokka T2, T3, T4, T5, T7, T8, T9, T9, T10, T11

Tuntijaosta johtuen tavoitteet voivat jakaantua eri tavalla eri kunnissa, riippuen siitä, kuinka historian ja yhteiskuntaopin tunnit on sijoitettu vuosiluokille. Seuraavassa ajateltu historiaa olevan 5:llä ja 6:lla luokalla.

Merkitys, arvot ja asenteet
T1 Ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalan ja identiteettiä rakentavana oppiaineena.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä.

5lk Perehdytään historian tiedon luonteeseen oppilaan perheen, suvun tai lähiyhteisön menneisyyden avulla. Tehdään mahdolli-suuksien mukaan tutustumiskäynti museoon.

T2 Johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä.
5lk. Tutustutaan erilaisiin historian lähteisiin sekä historian aikakausiin.
6lk. Oppilas osaa tutkia ja arvioida eri lähteiden luotettavuutta.

T3 Ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden.
6lk. Oppilas osaa arvioida historian lähteiden luotettavuutta.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 Auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa histo-ria aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä.
5lk. Oppilas osaa määritellä mitä historia on.
6lk. Oppilas ymmärtää historiallisia syy- ja seuraussuhteita.

T5 Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja.
6lk. Oppilas ohjataan arvioimaan historiallisten ratkaisujen inhimillisiä perusteita.

T6 Johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seu-rauksia historian tapahtumille ja ilmiöille.
5lk. Oppilas havaitsee, että historiassa vaikuttaa uskonnolliset, poliit-tiset ja taloudelliset tekijät.

T7 Auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muu-tokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.
5lk. Oppilas pohdiskelee oman perheen ja yhteisön vaiheita.
6lk. Oppilas ohjataan pohdiskelemaan mikro- ja makrohistorian välisiä yhteyksiä.

T8 Harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia histo-riassa.
6lk Oppilas hahmottaa historian vaikutuksen nyky-yhteiskunnan toimintaan ja ilmiöihin.

Historiallisen tiedon käyttäminen
T9 Ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä.
5lk. Oppilas havaitsee, että kehitys johti järjestäytyneen yhteiskunnan kehittymiseen.
6lk. Oppilas havaitsee, että uskonnolliset, poliittiset ja taloudelliset tekijät yhdistivät yhteiskuntia.

T10 Ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä.
6lk. Oppilas havaitsee, että historian tulkinnat voivat muuttua uuden tutkimustiedon myötä.

T11 Ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa
6lk. Oppilas ymmärtää, että eri aikakausina ihmisen toiminta on pyrkinyt järjestelmälliseen päämäärään.

Sisällöt vuosiluokittain
4. luokka
S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty (jos historia alkaa kunnassa 4. luokalla)

5. luokka
S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty (jos historia alkaa kunnassa vasta 5. luokalla)

kiinnostuksen herättäminen historiaan
Mitä historia on?
Käsitteet=lähteet+kriittisyys

(kytketään omaan lähipiiriin; valokuvat, kirjat, kirjeet…)

paikalliset kalliomaalaukset?
museokäynti paikalliseen museoon 5.luokalla tai 6.luokalla

S2 Vanha aika ja antiikin perintö
S3 Keskiaika

6. luokka
S3 Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.
S4 Uuden ajan murrosvaihe, Olanvinlinnaan tutustuminen/ mahdollinen tutustumiskäynti.
S5 Suomi osana Ruotsia, Paikalliseen kartanokulttuuriin tutustuminen,Rautaruukit Teollisuus ja laivanrakennus

Muuta:
Tavoitteisiin pyritään lähtien liikkeelle mahdollisimman konkreettisin esimerkein ja oppilaan omasta lähipiiristä löytyvistä aiheista.

Peruopetuksen opetussuunnitelman perusteet (valtakunnallinen)

Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokilla 4-6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin. Pyrkimyksenä on herättää oppilaiden kiinnostus mennyttä aikaa, ihmisen toimintaa, sen merkitystä ja ymmärtämistä kohtaan. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja.

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 4-6

Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena (S1-S5)( L1-L7)
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä (S1-S5)( L1, L2, L4, L5, L7)
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden (S1-S5)( L1, L2, L4-L7)
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä (S1-S5)( L1, L2, L3)
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja (S1-S5)( L2-L4, L6, L7)
T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille( S1-S5) (L2, L4, L7)
T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille (S1-S5)( L1-L7)
T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa (S1-S5)( L1, L2, L4, L7)
Historiallisen tiedon käyttäminen
T9 ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä (S1-S5)( L1, L2, L4)
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä (S1-S5)( L1-L7)
T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa (S1-S5)( L2-L4, L6, L7)

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 4-6

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Historian opiskelu on hyvä aloittaa perehtymällä historian tiedon luonteeseen oppilaan suvun tai lähiyhteisön menneisyyden avulla. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty: Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö: Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

S3 Keskiaika: Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S4 Uuden ajan murrosvaihe: Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia: Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 4-6

Oppiaineen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä itsenäisesti ja toisten kanssa. Opiskelussa hankitaan ja käytetään historiallista tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Historia oppiaineena sopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 4-6

Historianopetuksessa oppilaita ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja heitä rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti. Tekstien ymmärtämiseen ohjataan avaamalla teksteissä käytettyjä käsitteitä.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 4-6

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.
Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Historian arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten
Merkitys, arvot ja asenteet

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet historiassa	Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena	S1-S5		Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet historiassa	Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä	S1-S5	Historian tietolähteiden tunnistaminen	Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden	S1-S5	Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen	Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet historiassa	Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä	S1-S5	Kronologian ymmärrys	Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä.
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja	S1-S5	Historiallinen empatia	Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja.
T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille	S1-S5	Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa	Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.
T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa	S1-S5	Jatkuvuuden tunnistaminen	Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.

Historiallisen tiedon käyttäminen

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet historiassa	Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä	S1-S5	Syy- ja seuraus-suhteen kuvaileminen	Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissään joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä	S1-S5	Tulkintojen selittäminen	Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.
T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa	S1–S5	Ihmisen toiminnan selittäminen	Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.