"En minä keksi!" on tuttu lausahdus. Tyhjästä onkin vaikea keksiä -- mutta tyhjänkin voi täyttää.
Päätimme täyttää sen Anni Swanin kirjoittamalla rikkaalla kielellä, lasten saduilla. Huomasimme, että sadut ovat täynnä erikoisia sanakäänteitä, hämmästyttäviä ilmaisuja ja aivan kummallisia sanoja. Niille olikin löydettävä vastine tämän päivän kielestä. Valloittava retki kieleen, sanojen vivahteisiin ja tulkintoihin - huomasimme!
Syntyi tuokioita kielen ympärille: Ensin kuuntelimme, samalla väritimme satuun liittyviä pilkottuja kuvia (hämmentävää; ei mitään tietoa, mikä osa kuvasta juuri minulla on väritettävänä). Kuuntelun jälkeen yritimme ymmärtää vaikeita sanoja, selitimme niitä. Kokosimme kuvan. Ja sen jälkeen kirjoitimme sadun omaan tarinavihkoon. Se oli ihan helppoa ja niin kivaa!