Ihmisen biologiaa

Ihmisen biologiaa

Tasapainoaisti

Tasapainoaisti

Biologia tehtäviä: kpl 15 Aistit

Ihon tehtävät:
1) Suojaa säteilyltä, kemiallisilta aineilta, iskuilta ja mikrobeilta.
2) Erittää hikeä ja talia suojaksi.
3) Aistii kosketusta, painetta, kylmää, lämpöä ja kipua.
4) Säätelee lämpötilaa supistamalla ja laajentamalla hiussuonia.

2. Hajuaistimus syntyy kun hengitysilman mukana joutuu molekyylejä nenäonteloon ja ne ärsyttävät hajuaistinsoluja, joista lähtee hermoimpulssi aivojen aistinalueelle.

4. Makuaistimus syntyy maku- ja hajuaistin yhteistyönä. (Makusolut ärtyvät ruokaan liuenneista makuaineista ja hajusolut kuten kohdassa 3.)

Aivot

Isoaivot käsittelevät aisteista tulevia viestejä ja säätelevät lihasten liikkeitä. Isoaivot huolehtivat myös ajattelemisesta, ymmärtämisestä, muistamisesta ja puheen tuottamisesta.

Pikkuaivot osallistuvat lihasliikkeiden säätelyyn.
Aivorunko
Keskiaivoissa ja aivosillassa on aivojen osia yhdistäviä hermoratoja.
Ydinjatke säätelee muun muassa hengitystä, sydämen sykettä ja verenpainetta.
Aivolisäke säätelee muiden umpirauhasten toimintaa.
Selkäydin välittää viestit ääreishermostosta aivoihin ja käskyt aivoista toimiviin elimiin

Ihoaistit, makuaisti ja hajuaisti

- Ihmisellä monia aistimia. Tärkeimmät ovat tunto-, kuulo-, haju-, maku-, lihas- sekä tasapaino- ja liikeaisti
- Iho on ihmisen laajin aistielin, ja siinä on monia eri aistimia
- Kipuaistimet ärtyvät voimakkaasta paineesta, korkeasta lämpötilasta tai tulehduksista syntyneistä kemiallisista aineista
- Makuaistimet ärtyvät sylkeen liuenneista kemiallisista aineista.
- Hajuaisti tarkkaileee hengitysilman laatua ja on mukana makujen muodostumisessa.

Munuaiset

- Munuaiset, keuhkot, ja iho ovat erityselimiä
- Munuaiset ovat kuona-aineiden erityksen tärkeimmät elimet. Ne poistavat virtsa-aineen verestä
- Munuaisten läpi virtaa vuorokaudessa yli 1500 litraa puhdistettavaa verta
- Tästä verestä munuaiset suodattavat kuona-aineet ja erittävät ne virtsana
- Virtsa sisältää vettä, suoloja ja virtsa-ainetta
- Virtsa kulkeutuu munuaisista virtsanjohtimia pitkin virtsarakkoon
- Munuaiset säätelevät myös veden ja suolojen pitoisuuksia

Sydän

-Sydän on verta verisuonistossa kierrättävä lihaspumppu.
-Sähköimpulssi, joka leviää koko sydänlihakseen, saa sydämen supistumaan.
-Sydämestä poispäin verta vievät verisuonet ovat valtimoita ja sydämeen verta tuovat suonet laskimoita.
-Valtimoiden seinät ovat paksut ja kimmoisat. Laskimot ovat ohut- ja velttoseinäisiä.
-Aineet vaihtuvat kudoksissa hiussuonten seinämien läpi.
-Keuhkokierto alkaa sydämen oikeasta kammiosta, joka pumppaa veren keuhkoihin hapettumaan. Sieltä veri palaa sydämen vasempaan eteiseen.
-Iso verenkierto alkaa sydämen vasemmasta kammiosta, joka pumppaa veren aorttaan ja seiltä edelleen elimistöön. Veri palaa kierroltaan sydämen oikeaan eteiseen.

Keuhkot

-Hengitykseen kuuluvat ilman virtaaminen keuhkoihin, hapen siirtyminen keuhkorakkuloista vereen, hapen kulkeutuminen verenkierrossa kudokdiin ja sen käyttö soluissa, hiilidioksidin kuljetus veressä ja poisto keuhkoista¨'
- Sisäänhengityksessä keuhkorakkuloiden hiussuoniin siirtyy ilmssta happea. Hiilidioksidia poistuu samallahiussuonista keuhkorakkuloihin
- Hengitys kiihtyy lihaskuormituksen aikana hapentarpeen kasvaessa ja hiilidioksidin määrän lisääntyessä veressä
- Hengitys on automaattinen tapahtuma, jota säätelee aivoissa oleva hengityskeskus
- Hengitysteitä ovat nenä, nielu, kurkunpää, henkitorvi ja keuhkoputket
- Hengityelimistön sairauksia: nuha, flunssa l. nuhakuume, keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume, astma, tuberkuloosi, jne

Ruoka sulaa lopullisesti ohutsuolessa

- Entsyymit hajottavat ravintoaineet kemiallisesti
- Ohutsuolessa hajoavat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. Kaikkien ravintoaineiden osat imeytyvät verenkiertoon ohutsuolessa
- Haiman erite sisältää kaikkien ravintoaineiden hajotukseen osallistuvia entsyymejä
- Maksa on ruumiin keskuslaboratorio, jossa valmistuu ja hajoaa monia aineita. Maksa erittää myös sappea, joka osallistuu rasvojen hajotukseen

Maksan tehtävät

- Myrkkyaineiden hajottaminen
- Vanhojen punasolujen hajottaminen
- Veren sokerin säätely
- Sokerin varastointi
- Nestesäiliö
- Vitamiinien varastointi
- Virtsaaineen muodostaminen
- Sapen muodostaminen
- Veren hyytymiseen vaikuttavien aineiden valmistaminen

Ruuansulatus

- Ruuansulatuskanava on suusta alkava ja peräaukkoon loppuva, koko ruumiin läpi kulkeva putki
- Ruoka pureskellaan suussa ja siihen sekoittuva sylki tekee ruuasta juoksevaa ja liukasta
- Maha on ruuan varasto- ja esikäsittelypaikka
- Ohutsuoli on pitkä ja sen poimuinen pinta on hyvin laaja
- Paksusuoleen kertyy ruuanjätteitä ja runsaasti bakteereita
- Vain vesi, sokeri, kivennäissuolat ja vitamiinit imeytyvät ruuansulatuskanavassa sellaisenaan
- Ulosteessa, joka poistuu peräsuolesta, on vettä, sulamattomia kuituja sekä eläviä ja kuolleita bakteereja
- Ruuansulatuskanavan osat ovat: suuontelo, nielu, ruokatorvi, maha, ohutsuoli, paksusuoli ja peräsuoli

Ihmisen aistit

1) Hajuaisti
2) Tuntoaisti
3) Näköaisti
4) Kuuloaisti
5) Makuaisti

Luuston tehtävät

1) On ihmisen tukiranka. Luut liittyvät toisiinsa saumoilla, rustolla ja nikamilla.

2) Määrää yhdessä lihaksiston kanssa ihmisen ruumiin muodon.

3) Suojaa sisäelimiä.

4) Luuytimessä valmistuu verisoluja, kuvassa punaisella merkityissä
kohdissa.

Ihminen on biologinen kokonaisuus

1) Ihmisessä on monia elimistöjä,kuten ruuansulatus-,hengitys-ja
verenkiertoelimistö.

2) Yksittäisiä elimiä ovat mm.sydän,silmä,aivot ja keuhkot.

3) Kukin elimistö rakentuu eri elimistä,jotka toimivat saman
tapahtuman,esimerkiksi ruuansulatuksen hoitamiseksi.

4) Elimistöt toimivat yhdessä ja ne ovat riippuvaisia toisistaan.

5) Ruumiimme sopeutuu monenlaisiin muutoksiin.

6) Elimistömme muuttuu koko elämän ajan.

Solun osat

Solun osat: tuma, soluseinä, solulima ja solukelmu.

Tuma on solu tärkein osa. Se ohjaa solun toimintaa.

Solut lisääntyvät jakautumalla.

Kaikki ihmisruumiin osat ovat syntyneet erilaistumalla hedelmöittyneestä munasolusta.

Kudokset jaetaan neljäksi pääryhmäksi: pintakudos, tukikudos,
lihaskudos ja hermokudos.

Eri kudosten solut ovat erilaisia, mutta kaikissa soluissa on kuitenkin
sama perusrakenne.

Hormonit mind map

Hormonit mind map

Hermosolu

Hermosolu

Aivot mind map

Aivot mind map

Aivot

- Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon.
- Keskushermostoon kuuluvat aivot ja selkäydin
- Isoaivojen pinnassa, aivokuoressa, on aistinalueita, jotka ottavat vastaan ja käsittelevät aistimista tulevia viestejä
- Isoaivojen liikealue lähettää lihaksille toimintakäskyjä
- Aivoissa voidaan erottaa isoaivot, pikkuaivot ja aivorunko, joilla kaikilla on oma tehtävä
- Pikkuaivot hoitavat lihasten toiminnan säätelyn
- Selkäydin on aivoihin menevien ja aivoista tulevien impulssien välityspaikka. Se toimii myös refleksikeskuksena
- Hermosto on elimistön toimintojen ja tietojenkäsittelyn järjestelmä

Korva mind map

Korva mind map

Mikrobit mind map

Mikrobit mind map

Loiset Mind map

Loiset Mind map

Mikrobi -tehtävä 28.2 2006

Mikrobi -tehtävä 28.2 2006

Tuolla on Tonttuja?

Tuolla on Tonttuja?

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä