Aamulla kun heräsin, luulin, että olin kotona ja ihmettelin mitä äiti oikein tekee. Tajusin, että en olekaan kotona, kun nostin pääni tyynystä ja löin sen kattoon.

Menimme aamulla ensin koululle ja kahdeksalta bussi lähti kohti Hildesheimia. Ensimmäisenä menimme katsomaan Marienburgin linnaa. Kuten kuvista huomaa, se oli kuin suoraan jostakin sadusta. Linnalta menimme muutaman mutkan kautta NordZucker-tehtaalle katsomaan, miten sokeria valmistetaan. Saimme valita, menemmekö englannin- vai saksankieliseen ryhmään. Itse valitsin englanninkielisen. Se oli mielestäni mielenkiintoista, koska naapurini viljelee sokerijuurikkaita. Tehtaalta jatkoimme matkaa kohti Hildesheimin keskustaa.

Hildesheimiin päästyämme kävimme ensin yhdessä kahdessa kirkossa ja siitä pääsimme omin päin kiertelemään joulumarkkinoita. Joulumarkkinoilla söimme todella paljon. Monet söivät pizzaa, suklaaomenoita ja muita paikallisia herkkuja. Maistoimme Schmalzkucheneita, jotka suomalaiseen makuumme maistuivat vappumunkeilta. Ennen lähtöä haimme vielä hattaraa ja kotiinviemisiksi paikallisia Lebkuchenherzeneita. Bussimatka meni nopeasti jutellessa ja pian olimmekin jo koululla, jossa odotimme muutaman tunnin kotiinpääsyä, saksalaisten vaihtopariemme ollessa orkesteriharjoituksissa.