Kokonaisuudessaan mittareiden kanssa on saanut painia ja punnertaa paljon! Mittarin perustoiminnot henkilökohtaisessa käytössä on helppo oppia ja hallita, mutta asia muuttuu, kun hallittavaa on koko oppilasryhmän verran. Uusi liikuntateknologia on kuitenkin tuonut liikuntatunneille mukavasti lisää potkua ja oppimista aktiivisuudesta ja sykkeestä.

Projektiin lähdettäessä saimme käyttöömme markkinoillakin varsin tuoreet mittarit. Ranteesta sykettä mittaavat laitteet ovat tulevaisuus ja koulussa mielestäni hyvin toimiva laite verrattuna siihen, että oppilas pukisi tavallisen sykevyön päällensä. Hygienia ja käyttömukavuus ovat plussaa, toisaalta ajoittaiset ongelmat sykkeen mittauksessa ja sykkeen tietty "epätarkkuus tai viive" ovat olleet miinuspuolelle sijoittuvia asioita. Koulukäyttöön mittareiden asentaminen, lataaminen ja päivittäminen vievät liikaa aikaa. Esimerkiksi, kun päivitin kellot keväällä kesäaikaan, kului yhden kellon parissa noin 20 minuuttia aikaa. Kellot on myös ladattava usb-piuhan avulla viikoittain. Aikaa vievää puuhaa sekin! Alla kuva johtoviidakosta opettajan minipieneltä työpöydältä, jossa kellot ovat latauspiuhan päässä.



Parasta antia on ollut keskustelut sykkeestä. Yläkouluikäisillä oppilailla on vielä vähän tietoa sykkeestä tai sykerajoihin perustuvasta harjoittelusta. Sykeseuranta tuo syvyyttä liikunnan opiskeluun jokaisen oppilaan kohdalle.