3. Tutkimusmenetelmät:
Pohjatiedon antoivat Helsingin yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimuskeskus.
He ovat luoneet tvt-taitoihin hyvin soveltuvan nettisivuston, jonka avulla on helppo oppilaiden päästä matoseurannan saloihin käsiksi. Niin itse tutkimusmenetelmiin kuin eri lierolajeihinkin.
Tarkemmin näihin sivuihin pääsee tutustumaan seuravan linkin kautta:

http://matoseuranta.it.helsinki.fi/fi

Koululle tuli valmis matoseuranta-paketti sekä selkeät ohjeet niin paperisena kuin netin kauttakin.
Erikoista tässä projektissa on matkapuhelimen applikaation käyttö, joka helpottaa tulosten kirjaamista ja lisää oppilaiden kiinnostusta.

4. Tulokset:
Suoritimme kuoppakaivauksia koulumme lähiympäristössä useiden koealojen kautta.
Lieroja löytyi vaihtelevasti, kuten arvata saattoi. Maan laatu vaikutti paljon matojen esiintymiseen ja runsauteen. Koulun lähimaaston maalejeina on mm. madoille vaikeita maa-aineksia, kuten hiesusavea tai kangasturvetta.
Kuva: Opettaja ja oppilaat matokuopan äärellä

Mittalaitteiden Labdisc environ/biochemin avulla voitiin mitata maaperän lämpötila ja happamuus. Nämä vaikuttavat tietysti matojen esiintymiseen ko. kohteessa. Mittalaitteeseen voidaan kiinnittää suoraan lämpöanturi, joka työnnetään suoraan maaperä-kohteeseen.

Maa-aineksen happamuus täytyy suorittaa maanäytteen ja titratun veden (pH 7) avulla, josta voidaan katsoa maanäytteen happamuusarvo.
Itse mittatuloksia tuli sen verran vähän, että näiden tulosten tuominen esille ei ole järkevää. (Sen verran voidaan kuitenkin todeta, että mitä happamampaa maata, sen vähemmän lieroja. Itse lierolajien tarkempi erittely jäi kylläkin tällöin pois.
Lisäksi madoista otettiin ohjeiden mukaisesti DNA-näytteitä, jotka lähetimme Helsingin yliopistoon. Näistä tuloksista tulenee tarkempaa tietoa myöhemmin.

Kuva: Rasmus ottaa madoista DNA-näytettä