Sähköistyvä lukio pilvessä - jalat vielä tukevasti maassa lv 2014-2015
Pedagogiikan pitäminen ykkösasiana, kun sähköiset ympäristöt tulevat osaksi koulumaailmaa, on usein vaativan työn takana. Ovatko sähköiset ympäristöt tavoite vai apuväline oppimisessa? Roolit menevät helposti sekaisin. Työelämän vaatimukset tieto- ja viestintätekniikan taitojen osalta kasvavat sekä järjestelmien käyttöönoton että niiden muuttumisen mukana.
Koulussa ohjattavien taitojen pitää antaa valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Valmiuksien kehittäminen vaatii toimivia ympäristöjä oppimisen tukemiseen ja välineitä oppimisen arviointiin. Ympäristöjen käyttöönotto ei saa olla vain teknistä rakentamista, vaan huomiota pitää kohdistaa siihen mihin näitä ympäristöjä käytetään. Ympäristön pitää tukea opettajan pedagogista toimimista rikastaen, ei rajoittaen.
Ympäristöjen käyttö vaatii usein uudenlaista teknistä ja pedagogista osaamista. Tämän vuoksi opettajien oikeanlaisella jatkuvalla kouluttamisella on tärkeä rooli työn tukemisessa. Vaativaksi tämän tekee se, että uusien käytänteiden omaksuminen tapahtuu usein nykyajan vaatimusten mukaisesti ”lennossa”. Eilen koulutuksessa saatu taito on tänään käytössä oppitunnilla.
Toimivien ympäristöjen kehittäminen vaatii luovaa yhteistyötä systeemien rakentajien, ylläpitäjien ja käyttäjien välillä. Siksi on tärkeää, että kokemuksia ympäristöjen käyttämisestä kerätään ja niitä hyödynnetään oppimisympäristöjen kehitystyössä.
Pedagogiikka pilvessä- kehittämishanke alkoi syksyllä 2014 toisen jakson alussa luontevana jatkona keväällä päättyneelle opiskelija-arvioinnin kehittämishankkeelle. Hankkeen tarkoituksena on vastata edellä mainittuihin haasteisiin.
Edellisessä hankkeessa ongelmaksi oli todettu käytössä olevien sähköisten oppimisympäristöjen suuri määrä. Tämä aiheutti ongelmia mm. erilaisten käyttötapojen ja kirjautumisien kautta. Haasteeseen lähdettiin vastaamaan vähentämällä ”virallisesti” käytössä olevia sähköisiä oppimisympäristöjä ja helpottamalla kirjautumista niihin.
Lukiopuolella ja peruskoulun puolella järjestelmän pohjaksi tuli O365. Tämän ympäristön kautta hoidetaan kirjautumiset muihin ympäristöihin niin, että voidaan käyttää Wilmasta tuttua tunnusta ja salasanaa. Lukiopuolella tämä kirjautuminen toimii O365 ja OnEdu – ympäristöihin. Kolmas ”virallinen” ympäristö Isoverstaan Moodle odottaa vielä integrointia.
Lukiopuolella ja peruskoulun puolella järjestelmän pohjaksi tuli O365. Tämän ympäristön kautta hoidetaan kirjautumiset muihin ympäristöihin niin, että voidaan käyttää Wilmasta tuttua tunnusta ja salasanaa. Lukiopuolella tämä kirjautuminen toimii O365 ja OnEdu – ympäristöihin. Kolmas ”virallinen” ympäristö Isoverstaan Moodle odottaa vielä integrointia.
Pilviympäristöjen pohjalla olevaa ympäristöä O365 on arvioitu ja kehitetty syksystä lähtien useissa tietohallinnon, Istekin ja hankekoordinaattorin välisissä palavereissa. Hyvinä ohjenuorina kehittämiselle ovat olleet oppilaiden kanssa tehdyt kokeilujen tulokset ja opettajilta tulleet palautteet.
Koulutukset aloitettiin pilven tallennustilan käyttöönotolla. Näin käyttäjä pääsee eroon tiedostojen sijoittumisesta fyysiseen laitteeseen. Samoja tiedostoja voidaan käyttää internetyhteydestä riippuen missä vain. Tiedostojen ja kansioiden jakaminen mahdollistaa yhteiset työtilat. Kuopiossa kehitettiin oma tekniikka helpottamaan tätä jakamista. Opettajan ei tarvitse jakaa tiedostoja ja kansioita yksittäisille käyttäjille vaan voidaan käyttää Wilmasta tuttuja ryhmiä. Tästä tekniikasta ollaan kiinnostuneita myös muualla Suomessa.
Oppimisympäristömäisiä piirteitä O365 – ympäristöön saatiin ottamalla sivustot käyttöön organisaatiorakenteen alle. Kyselyjen perusteella ollaan tässäkin edelläkävijöitä Suomen koulumaailmassa. Opettaja luo kurssisivuston yhteisen lukiorakenteen alle, josta sivuston aineisto on helppo saada yhteiseen käyttöön. Sivustoista saadaan vuorovaikutteisia mm. kyselyjen, palautuslaatikkojen ja keskustelujen avulla. Huhtikuussa Kuopion lukioiden opettajille tehdyn sähköiset ympäristöt kyselyn mukaan vastanneista (101 opettajaa) 62% käytti O365 –ympäristöä. OnEdu ja Moodle ovat kärsineet tunnusintegraation hitaudesta.
OnEdu on jatkuvasti kehittyvä oppimisympäristö, jonka kautta voidaan tarjota valmiita digitaalisia oppimateriaaleja. Kuopion lukioiden kotisivut tulevat näkyviin OnEdu- pohjalla. Ympäristön vahvuuksia on sen skaalautuvuus mobiililaitteille ja jatkuva kehitystyö. OnEdun käytettävyys parani huhtikuussa 2015, kun Wilmasta tutut tunnukset ja salasanat saatiin toimimaan kirjautumisessa. OnEdu tulee tämän vuoksi kohottamaan asemiaan Kuopion lukioiden oppimisympäristöjen joukossa tulevana lukuvuonna.
Oppimisympäristönä Moodle edustaa sähköisessä maailmassa harvinaista pitkää perinnettä olemassaolollaan. Sen vahvuuksia ovat vaihtoehdot sähköisten oppimisympäristöjen luomisessa ja sähköisen arvioinnin monipuolisuus. Työkalujen määrä ympäristössä saattaa jopa pelottaa ensikertalaista. Moodle mahdollistaa pedagogisen vapauden työkalukirjon ja asetusten avulla. Usein yksinkertaiset työkalut toimivat kuitenkin parhaiten. Kaikkien ympäristöjen käyttöönoton kannalta tärkeää on kokemusperäinen opettajien kouluttaminen.
Syksy 2016 lähestyy tuoden mukanaan sähköistyvän ylioppilastutkinnon. Sähköistyminen tapahtuu vaiheittain. Ensimmäiset sähköisesti kirjoitettavat aineet syksyllä 2016 ovat saksa, maantiede ja filosofia. Keväällä 2017 mukana ovat ranska, yhteiskuntaoppi ja psykologia. Koko tutkinto tehdään sähköisesti keväällä 2019.
Ylioppilastutkintolautakunta käynnisti 2013 Digabi – projektin, jossa aluksi tutkittiin eri mahdollisuuksia toteuttaa tutkinto uudella mallilla. Keväällä 2014 tutkimusten pohjalta todettiin, että valmista YTL:n vaatimukset täyttävää järjestelmään ei ole valmiina tarjolla. Siksi järjestelmä päätettiin rakentaa itse. Järjestelmä sai nimekseen Abitti alkuvuodesta 2015. Järjestelmää ei rakenneta pimennossa vaan se on koko kehitysvaiheen aikana vapaasti kokeiltavissa. Opettajien taidot järjestelmän käytössä kasvavat yhdessä järjestelmän kehittymisen myötä. Siksi jokaiselle lukiolle on tärkeää olla alusta lähtien mukana.