Miten sähköisten kokeiden pitäisi kehittyä, jotta ne olisivat pedagogisesti mielekkäitä? lv 2015-2016

• Ei eroa olennaista eroa paperikokeeseen
• Aineiden korjaustyökalut ovat kömpelöitä! Korjaamiseen menee moninkertainen aika verrattuna käsin korjaamiseen. Aukkotehtäviin pitäisi pystyä itse lisäämään oikeita vaihtoehtoja. Tällä hetkellä ainoa hyöty on monivalintatehtävien korjaaminen, esim. aukkotehtävät joutuu edelleen korjaamaan käsin, johtuen em. syystä ja jos haluaa antaa puolia pisteitä.
• Pedagogisuushan riippuu tehtävien sisällöistä, ei niinkään välineestä, millä koe tehdään. Fysiikan ongelmahan on kaavaeditorien hitaus. Tuskin opetuksessa kannattaa tehdä kaikkea sähköisesti juuri tämän hitauden takia.
• "Ei voinut antaa puolikaspisteitä. Voi kun ei näkisi nimiä"
• Pitää olla kunnolla esim. kuuntelu/videomateriaaleja. Itse tekeminen on tosi työlästä. Kun on tällä hetkellä valmiita kokeita, joista vain valitsee, samoin vanhat yo-tehtävät hyvää materiaalia. Jatkossahan ne eivät enää ole käytettävissä. SÄHKÖISTEN KOKEIDEN LAATIMINEN EI SAA LISÄTÄ OPETTAJAN TYÖTÄ KOHTUUTTOMASTI!!! Ja kirjoitelmien korjaaminen ei saa olla niin hidasta kuin se sähköisesti nyt on, ellei ole mahdollista antaa kynän viuhua.
• helppokäyttöisyys kokeiden teossa --siis oikeasti simppeleitä
• Tekniikan tulisi helpottua. Äidinkieleen ne eivät täysin toimi.
• Järkevät työkalut korjaamiseen.
• äidinkieleen ei ainakaan mitään turhia pikkukysymyksiä luetun ymmärtämisestä tekstitaidon tyyliin, täytyy olla jonkinlainen kunnon yhtenäinen kirjoitelma tehtävänä (aineistoaine) ja jotain muuta mielekästä tuotettavaa (mielipidekirjoitus, yleisönosastokirjoitus, arvostelu, runo- ja novellitehtäviä tms.)
• Koeympäristöjen pitäisi tukea paremmin oppimista edistävää arviointia. Arviointi voisi ohjata oppimista oikeaan suuntaan( jopa kokeen aikana). Arvioidaan ainekohtaisesti edistymistä myös oppijana (oppiaineen käytänteet logiikka...). Ryhmätyötaitojen kehittäminen ja arviointi mukaan myös sähköisiin kokeisiin. Koeympäristössä pitäisi olla mahdollisuus sekä avoimiin että suljettuihin kokeisiin.
• Laatimisen ja toteuttamisen tulisi olla hyvin vaivatonta, yksinkertaisten testien pitäisi käytännössä onnistua esim. oppilaiden kännyköillä
• Matemaattisissa aineissa eivät tosiaan tällä hetkellä ole mielekkäitä. Kynä ja paperi hakkaa tietokoneen täysin, kun pitää tehdä laskut, kirjoittaa rakennekaavoja jne.
• Langaton verkko
• Toimivat ohjelmistot
• Helppo käyttää
• toimivuus : kaiken tulisi toimia helposti viemättä aikaa oleellisesta.
• Mielestäni niiden suunnittelu on opettajan omasta vaivannäöstä kiinni, joten niiden suunnitteluun pitäisi varata itse työaikaa hyvissä ajoin ennen koetilannetta.
• Matematiikkaeditorien kehittäminen helppokäyttöisemmiksi
• tekniikka toimivammaksi!
• Tehtävätyyppien miettiminen korjaamisen kannalta on erittäin tärkeää.
• "- netin käytön pitäisi olla sallittu -> soveltamis- ja tiedonhakutaidot ja oleellisten asioiden erottaminen epäoleellisista kehittyisi - ei nykymaailmassa enää tarvitse muistaa ulkoa nippelitietoja, joten ei niitä pitäisi kokeessa mitatakaan"
• mahdollisimman paljon tietoa soveltavaksi
• Videoiden tai jonkun muun asian upottaminen testeihin. Joskus tuntuu, että enemmän kehittymistä tarvitsee oppilaiden taidot ja suhtautuminen kokeisiin.
• "Aineiden (englanti) korjaaminen on todella kömpelöä verrattuna ihan paperiversioon.
• Pitäisi kehittää 'koneen tekemään korjaamista' siten, että voi laittaa useita vastauksia oikeiksi, koska harvoin on vain yhtä oikeaa vastausta. Esimerkki: koe epäsäännöllisistä verbeistä, jossa vaikkapa kysytään bite-verbin 3. muotoa. Se voi olla joko bitten tai bit, joten molemmat on hyväksyttävä."
• Niiden pitäisi olla helposti ja vaivattomasti tehtävissä, laitteiston pitäisi olla jossain valmiina niin, ettei sitä tarvitsisi joka kerta itse rakentaa ja korjaamisen pitäisi sujua helposti. Matematiikassa kaavaeditorin ym kehittyminen olisi suotavaa.
• Laatiminen tulisi olla yksinkertaisempaa ja loogisempaa. Lisäksi laitteiden varmuus houkuttelisi käyttöönottoa.
• langattomuus
• varma käytettävyys laitteesta riippumatta
• netin estäminen
• mahdollisuus opettajalle valita, lähettääkö kokeenpalautuksessa pisteiden mukana kysymykset vai ei (abitti)
• puolikkaiden pisteiden mahdollistaminen
• järjestelmässä voisi olla sisällä jo arviointitaulukko ja opettaja voisi valita, käyttääkö esim. 50 vai 45 prosentin taulukkoa
• paremmat aineenkorjaustyökalut opettajalle
• Materiaaalin jakaminen yksinkertaisemmaksi ja koneiden pitäisi toimia varmasti ja helposti
• Pitäisi pystyä tekemään hyvin monipuolisia tehtäviä, mutta kone ei pysty niitä korjaamaan.
• Valmiiden kokeiden (kustantajien) muokattavuus pitäisi lisääntyä.
• Varmuus tekniikan toimimiseen pitäisi kasvaa.
• Kokeen laatimisen ja siihen valmistautumisen (opettajan kannalta) pitäisi olla niin yksinkertaista, että se sujuisi keneltä vaan eikä veisi kohtuuttoman paljon aikaa. Kokeiden pitäisi olla käytettävissä ja muokattavissa useaan kertaan, jotta koetta toiselle ryhmälle ei tarvitse tehdä alusta asti uudelleen. Pitäisi pystyä itse valitsemaan, haluaako tuloksien yhteydessä lähetettävän myös itse tehtävät opiskelijoiden nähtäväksi vaiko ei."
• Tehtävätyyppejä tarvittaisiin lisää, erilaisten vastausvaihtoehtojen mahdollistamien ja pienten kirjoitusvirheiden pois suodattuminen
• Itse kannatan vapautta käyttää nettiä vapaasti. Rajattu aika ja/tai tehtävän muotoilu asettaa haasteen, jossa erottelevuus syntyy helposti. Mielekkyys syntyy monipuolisuudesta arvioinnissa.
• Nykyään on jo mahdollista toteuttaa pedagogisesti mielekkäitä koetehtäviä sähköisesti, mutta matemaattisen editorin käytön kynnys vähentää tehtävävalikoimaa toistaiseksi.
• tarkistamisen pitäisi olla helpompaa
• Testin käynnistämiseen ei saa kulua liikaa aikaa. Pääpaino testissä ei saa olla laitteiston ja ohjelmistojen hallinta. Testien pitää kehittyä sellaiseksi, että niiden käynnistämiseen ei tarvita apuhenkilöitä eikä kovin paljoa etukäteisvalmisteluja. Opettajat ovat erittäin työllistettyjä jo tällä hetkellä muutenkin.
• Erilaisten lähdemateriaalien käyttö ja sen kehittäminen.


• auts... kokeiden pitäisi olla avoimia. sähköisyys toimii oppimisen tukena ainakin kun voi testata mittausta myös hands-on. aikaa pitäisi pystyä säästämään mitä sähköisyys ei tällä hetkellä lainkaan tee - opettajan ja varsinkin opiskelijan työmäärä kasvaa hirmuisesti. pedagogisesti voitaisiin arvioida myös taitojen kehittymistä - se vaatisi kuitenkin opiskelijan oman oppimisen reflektointia ja ohjaamista. voisi kysyä yksinkertaisesti: mitä sähköisillä tehtävillä voidaan tehdä uudella tavalla, parantaen oppimista? luulen ettei toimivia pedagogisia käytänteitä vielä tunnetakaan.
• Juuri niin, että jokaiselle opiskelijalle annetaan useita vaihtoehtoja, joiden pohjalta hän vastaa samanlaisiin kysymyksiin
• "Abitti: Sähköisen kokeen uudelleen käyttäminen täytyisi olla helpompaa. Vanhoja kokeita täytyisi pystyä myös poistamaan listalta."
• Kielikokeen laatiminen Abitilla vaikuttaa työläältä näpertelyltä, esim. monivalinnat koska kohtia on yleensä useita. Avovastaukset ja täydennettävät vastaukset eivät myöskään ole yksiselitteisiä. Paperilla homma hoituu paljon nopeammin (kokeen laatiminen ja tekeminen).
• Liitteiden laittaminen tällä hetkellä liian mutkikasta. Juuri tästä syystä en ole vielä pitänyt varsinaista abittikoetta, aion pitää ensi viikolla perustestin abitissa.
• Käytännön koejärjestelyn pitää olla helpompi. Nyt oli 3 ihmistä pystyttämässä koetta ennen tuntia noin 30 min ajan. Siis laittamassa koneita ym. valmiiksi.
• Kokeiden teko pitää olla paljon yksinkertaisempaa ja nopeampaa jotta opettajat viitsivät lähteä tekemään niitä. Aikaa menee liian paljon esim abitissa kuvien ja liitetiedostojen kikkailuun.
• Kokeen pitäisi mahdollistaa monipuoliset kysymystyypit
• monipuolisen materiaalin käyttö aineistoina. Videot, paremmat kuullunymmärtämiset, mahdollisuudet muokata paremmin esim sanomapron kokeita. Ainakin toistaiseksi aika simppeleitä kokeita
• Korjaamisen tulisi olla helpompaa.
• Monipuolisia tehtäviä, ei ainoastaan monivalintaa ; toimiva korjausohjelma
• Valmista materiaalia vähän. Tällä hetkellä kokeiden laadintaan kuluu todella paljon aikaa. Abittijärjestelmän kouluversio vielä aika vaillinainen.
• Helppo käytettävyys ja laadinta. Koneiden ja ohjelmien yhteensopivuus ja toimivuus, jotta ei mene monimutkaisiin juttuihin ja turhanpäiväiseen värkkäämiseen ensin aikaa. Ei saa olla hankalaa toteuttaa ja tehdä koetta. Tehtäväkirjo olisi monipuolinen ja kokeista saisi helpolla tarkoituksenmukaiset.
• Oikeat vastaukset. Eli olen kuullut että jotkut opettajat antavat vain pisteet opiskelijoiden näkyviin että voivat käyttää samoja kokeita uudestaan. mielestäni tässä on ongelma: opiskelijoiden oppimisprosessiin kuuluu myös virheistä oppiminen. Eli pitäisi nähdä miten olisi pitänyt vastata mutta toisaalta niin että opettajan ei tarvitsisi aina tehdä uutta koetta...
• Pisteytys tuntuu jäykältä, kun on kurssikokeissa tottunut antamaan osapisteitä. Koetilanteessa on edelleen paljon säätämistä, vierekkäisten luokkien kokeiden pitämisessä erityisesti (ei löydy oikeaa Netti-Niiloa ja esim. jaoimme kolme koetta yhdestä luokasta, jolloin mm. kokeen alku ilmoitettiin huutamalla toisesta luokasta ja jatkamiskoodeja oli pyydettävä tekstareilla jne.:)
• lisää tehtävätyyppejä, pisteytysvariaatioita
• Itse pitäisi kehittyä nopeaksi, jotta kokeen tekeminen ei kestäisi kauan, pitäisi olla joku pankki, josta voisi napata kuvia, karttoja ja muuta lisäaineistoksi ilman että joka välissä pitää tarkistaa käyttöoikeudet
• Kokeen muokattavuus, lisärikasteiden helppo lisääminen kokeeseen.
• Matemaattisen tekstin jouhevampi tuottaminen
• Erilaisia tehtävätyyppimahdollisuuksia lisää.