Konfliktitilanteisiin opastusta
Milloin tehdään lastensuojeluilmoitus
Milloin tehdään rikosilmoitus?
Koululait, joita konfliktitilanteissa tarkastellaan ja tulkitaan
Perusopetuslaki 21.8.1998 /628
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013 /1287
Teksti pohjautuu kirjaan Konfliktit kouluissa. Sami Mahkonen 2016
Vaikka oikeudellinen sääntely saattaa tuntua laajalta, silti koululaista puuttuu asiaoita, jotka nousevat usein kysymyksiin ja johtuvat oikeudellisen normituksen vajeesta. Käytetään käsitettä pykäläpula.
Esim. Koululaiseten pukeutuminen. Mikään koululaki ei kerro, kuinka oppilaan tulisi pukeutua, ei myöskään sitä miten ei saisi pukeutua. Miten esim. suhtautua provosoivaa (esim. rasistiseen) pukeutumiseen. s. 38
Esteellisyys: "Opettaja ja rehtori eivät tule esteelliseksi tekemään oppilaista koskevia hallintopäätöksiä sillä perusteella, että he ovat saaneet oppilasta koskevia tietoja toimiessaan monilaisen asiantuntijaryhmän jäsenenä. Sen sijaan myös opettajaan ja rehtoriin, joka toimii tai on toiminut asiantuntijaryhmän jäsenenä kohdistuvat julkisuuslain tarkoittamat käyttökiellot ja- rajoitukset".
Vuoden 1999 julkisuuslaissa säädetään salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökiellosta. Julkisuuslain salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökielto koskee myös niitä tilanteita, joista säädetään erilaisia opiskeluhuoltoryhmiä koskevassa pykälässä (Oppilashuoltolaki 14§) s. 39
Koululait puhuvat koulurauhasta ja siitä säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa siltä osin kyse on yleisistä tavoitteista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Esim. oppilashuoltolaki 4§. "Siinä viitataan idealistisena pidettävään toimintakulttuuriin ja toimiin, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä" s.40
Oppilashuoltolaki ei tee eroa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen piirissä olevien kesken, vaan sitä sovelletaan niin perusopetuksen koululaisiin kuin lukiolaisiin ja ammatillisissa oppilaitoksiisa opiskeleviin"
"Perusopetuslaki
- turvallinen oppimisympäristö ( 29§)
- siivoamisvelvoite (Perusopetuslaki 35 §)
- kurinpito: poistumismääräys/ vatoitus/ opetukseen osallistumisen epääminen (Perusopetuslaki 36 §)
- oppilaan poistaminen voimakeinoin luokasta (Perusopetuslaki 36b §)
- tavaroiden tarkistaminen / häiritsevien esineiden ja aineiden väliaikainen haltuunotto (Perusopetuslaki 36d-36g §)" s. 41
"Oppilashuoltolaki
- hyvinvointi ja opeiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus (4§)
- yksilöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto (5§)
- kuraattori- ja psykologipalvelut (15§)
- yhteistyö oppilaan ja opiskelijan huoltajan kanssa (18§)" s. 42
Selkein ero yksilöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädännön ja toiselta puolen perusopetuslain lainsäädännön välillä on siinä, että oppilashuoltolaki ei mahdollista muita kuin vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestelyyitä.
Huomaa perusopetuslaissa myös ero kurinpidollisten seuraamusten ja kurinpidollisten rangaistusten välillä.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013 /1287
Teksti pohjautuu kirjaan Konfliktit kouluissa. Sami Mahkonen 2016
Vaikka oikeudellinen sääntely saattaa tuntua laajalta, silti koululaista puuttuu asiaoita, jotka nousevat usein kysymyksiin ja johtuvat oikeudellisen normituksen vajeesta. Käytetään käsitettä pykäläpula.
Esim. Koululaiseten pukeutuminen. Mikään koululaki ei kerro, kuinka oppilaan tulisi pukeutua, ei myöskään sitä miten ei saisi pukeutua. Miten esim. suhtautua provosoivaa (esim. rasistiseen) pukeutumiseen. s. 38
Esteellisyys: "Opettaja ja rehtori eivät tule esteelliseksi tekemään oppilaista koskevia hallintopäätöksiä sillä perusteella, että he ovat saaneet oppilasta koskevia tietoja toimiessaan monilaisen asiantuntijaryhmän jäsenenä. Sen sijaan myös opettajaan ja rehtoriin, joka toimii tai on toiminut asiantuntijaryhmän jäsenenä kohdistuvat julkisuuslain tarkoittamat käyttökiellot ja- rajoitukset".
Vuoden 1999 julkisuuslaissa säädetään salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökiellosta. Julkisuuslain salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökielto koskee myös niitä tilanteita, joista säädetään erilaisia opiskeluhuoltoryhmiä koskevassa pykälässä (Oppilashuoltolaki 14§) s. 39
Koululait puhuvat koulurauhasta ja siitä säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa siltä osin kyse on yleisistä tavoitteista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Esim. oppilashuoltolaki 4§. "Siinä viitataan idealistisena pidettävään toimintakulttuuriin ja toimiin, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä" s.40
Oppilashuoltolaki ei tee eroa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen piirissä olevien kesken, vaan sitä sovelletaan niin perusopetuksen koululaisiin kuin lukiolaisiin ja ammatillisissa oppilaitoksiisa opiskeleviin"
"Perusopetuslaki
- turvallinen oppimisympäristö ( 29§)
- siivoamisvelvoite (Perusopetuslaki 35 §)
- kurinpito: poistumismääräys/ vatoitus/ opetukseen osallistumisen epääminen (Perusopetuslaki 36 §)
- oppilaan poistaminen voimakeinoin luokasta (Perusopetuslaki 36b §)
- tavaroiden tarkistaminen / häiritsevien esineiden ja aineiden väliaikainen haltuunotto (Perusopetuslaki 36d-36g §)" s. 41
"Oppilashuoltolaki
- hyvinvointi ja opeiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus (4§)
- yksilöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto (5§)
- kuraattori- ja psykologipalvelut (15§)
- yhteistyö oppilaan ja opiskelijan huoltajan kanssa (18§)" s. 42
Selkein ero yksilöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädännön ja toiselta puolen perusopetuslain lainsäädännön välillä on siinä, että oppilashuoltolaki ei mahdollista muita kuin vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestelyyitä.
Huomaa perusopetuslaissa myös ero kurinpidollisten seuraamusten ja kurinpidollisten rangaistusten välillä.

