Koulupsykologi Emmi Marjamaa 4/ 2016

- oppimistutkimukset voidaan tehdä oppilaalle, jos huoli herää hänen kyvyistään ja valmiuksistaan oppia tai on tarpeellista suorittaa uusintatutkimukset. Myös keskittymisenvaikeutta epäiltäessä voidaan tehdä kognitiiviset tutkimukset, lisäksi toki tarpeen mukaan myös muissa tilanteissa.
- tutkimukset tehdään huoltajan luvalla, huoltajan kanssa olisi hyvä keskustella ensin omasta huolesta ennen koulupsykologin konsultointia. Nimettömänä kyllä saa aina konsultoida myös ennen yhteydenottoa huoltajiin! (koskee muitakin tilanteita, esim. huoli mielialasta)
- oppimistutkimusten aloittamisesta päättää koulupsykologi saamiensa tietojen perusteella, niiden aloittamisesta on siis aina hyvä ensin jutella minun kanssa ennen kuin esim. lupaa perheelle tutkimuksia.
- mikäli lapsella on jo hoitokontakti jossain muualla (esim. neurologia, lastenpsyka tms.), tulisi oppimistutkimukset tehdä siellä. Ensin siis yhteys hoitokontaktiin asian eteenpäin viemiseksi.
- oppimistutkimuksia uusitaan tarvittaessa. Automaattisesti niitä ei tarvitse uusia. Uusitaan esim. jos tapahtuu muutoksia tai aiemmista tutkimuksista on pitkä aika ja tarvitaan ajankohtaista tietoa esim. tukitoimien suunnittelun tueksi. Uusimisen tarpeellisuudesta voidaan yhdessä keskustella.
- laki edellyttää asiantuntijalausunnon, kun yksilöllistetään aineita. Jos tällaisia pohditaan, pitäisi tutkimus tehdä tai olla tehtynä. Yksilöllistämisen tarve voidaan todentaa myös esim. jo aiemmin tehdyllä psykologin tutkimuksella, jos tarve sieltä selkeästi nousee esille ja tutkimus ei ole turhan vanha. Psykologi voi tehdä arvion, riittääkö aiempi.
- tehostetun tuen ja erityisen tuen päätöksiin (ilman yksilöllistämistä) ei automaattisesta tarvita psykologin tutkimusta tai sen uusimista. Ei myöskään erityisen tuen päätösten tarkistamista varten. Eli ei siis automaattisesti uusita esim. nivelvaiheissa olevien lasten tutkimuksia. Niitä uusitaan ja tehdään tarpeen mukaan, tästäkin hyvä käydä yhdessä sitten tapauskohtaisesti keskustelua olisiko uusimiselle tarvetta. Usein voi esim. olla, että lapsi on jo useasti tutkittu ja tuen tarve selkeästi osoitettu, jolloin aiempi lausunto on riittävä osoittamaan tuen tarpeen jatkumisen yhdessä arjen havaintojen kanssa. Psykologihan joka tapauksessa osallistuu erityisen ja tehostetun tuen päätöksiin ja omalla allekirjoituksellaan vahvistaa näkevänsä tarpeen kyseiselle tuelle.