Kansainvälisyyssuunnitelma / Perusopetus
Kansainvälisyys Kuopion kaupungin strategiassa
Kuopion kaupungin strategiassa vuoteen 2030 yksi läpileikkaava strateginen teema on kansainvälisyys. Kansainvälisyys on ovien avaamista ja verkostojen antamista kumppaneiden käyttöön, alueen osaamisen ja vahvuuksien tunnetuksi tekemistä sekä asiantuntijayhteistyötä. Se on myös sitä, että huolehditaan organisaation valmiuksista kumppaneiden ja asukkaiden kansainvälistyessä sekä vastuullisesti kunnan kotoutumistehtävästä ja yleisestä suvaitsevaisesta ilmapiiristä. Tavoitteena on mm. kehittää kv-verkostojen yhteistyötä kumppanuuden tasolle ja edistää monikulttuurisuutta ja suvaitsevaista ilmapiiriä.
Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus perusopetuksessa
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kansainvälisyyttä käsitellään arvopohjassa, toimintakulttuurissa ja laaja-alaisen osaamisen kuvauksissa. Laaja-alaisuus on rakennettu tukemaan lapsen ja nuoren kasvua avarakatseiseen, kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta arvostavaan identiteettiin ja sellaiseen tapaan elää, jossa tavoitteena on kestävä tulevaisuus ja rakentava, aktiivinen osallisuus yhteisöihin, paikalliselta kansainväliselle tasolle.
Eri oppiaineiden opetussuunnitelman perusteet käsittelevät kansainvälisyyttä eri tavoin. Esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin, katsomusaineiden, kieliaineiden, maantiedon ja taide- ja taitoaineiden opetuksessa rakennetaan kansainvälisyyteen keskeisesti liittyviä tietoja, taitoja, arvoja ja osaamista. Monikulttuurisuus näkyy äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisällöissä esimerkiksi kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamisena. Se näkyy myös ympäristöopin opetussuunnitelmassa, jonka mukaan luonnon ja kulttuurisen moninaisuuden arvostaminen on keskeinen tavoite. Tavoitteena on lisäksi luoda oppilaille käsitys suomen kielestä suhteessa muihin kieliin ja kulttuureihin.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Kielitietoisuuteen kasvattamista ei nähdä ainoastaan kielenopetuksen tehtävänä, vaan se on osa koulun kaikkea toimintaa. Kielitietoisessa koulussa arvostetaan kaikkia koulussa opiskeltavia ja oppilaiden käyttämiä kieliä mukaan lukien paikalliset murteet. Eri kielet näkyvät eri oppitunneilla luontevasti, tunnistetaan eri kieliin kohdistuvia asenteita ja keskustellaan niistä, annetaan mahdollisuuksia oppilaiden omien kielellisten resurssien monipuoliseen laajentamiseen, kehitetään opettajien ja oppilaiden kielellistä tilannetajua. Koulussa tehdään konkreettisia kielitekoja esimerkiksi vietetään kieliviikkoa, jolloin kieliä esitellään päivänavauksissa, seinillä, blogeissa ja koulun nettisivuilla.
Kansainvälisyys osaamisena muodostuu tiedoista, taidoista, arvoista, asenteista ja tahdosta, jonka avulla oppija pystyy toimimaan demokraattisesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä. Yksi koulun toimintatapa on kannustaa oppilaiden ja opettajien kansainvälistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Kansainvälinen toiminta edellyttää tietoja, taitoja ja asenteita, jotka kehittyvät käytännön yhteistyössä harjoitellen. On tärkeä nähdä kansainvälisyys osana maailmankansalaiseksi kasvamista. Silloin siihen liittyvät vahvasti eri kulttuurien kunnioitus, eettisyys ja vastuullisuus.
Eri oppiaineiden opetussuunnitelman perusteet käsittelevät kansainvälisyyttä eri tavoin. Esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin, katsomusaineiden, kieliaineiden, maantiedon ja taide- ja taitoaineiden opetuksessa rakennetaan kansainvälisyyteen keskeisesti liittyviä tietoja, taitoja, arvoja ja osaamista. Monikulttuurisuus näkyy äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisällöissä esimerkiksi kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamisena. Se näkyy myös ympäristöopin opetussuunnitelmassa, jonka mukaan luonnon ja kulttuurisen moninaisuuden arvostaminen on keskeinen tavoite. Tavoitteena on lisäksi luoda oppilaille käsitys suomen kielestä suhteessa muihin kieliin ja kulttuureihin.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Kielitietoisuuteen kasvattamista ei nähdä ainoastaan kielenopetuksen tehtävänä, vaan se on osa koulun kaikkea toimintaa. Kielitietoisessa koulussa arvostetaan kaikkia koulussa opiskeltavia ja oppilaiden käyttämiä kieliä mukaan lukien paikalliset murteet. Eri kielet näkyvät eri oppitunneilla luontevasti, tunnistetaan eri kieliin kohdistuvia asenteita ja keskustellaan niistä, annetaan mahdollisuuksia oppilaiden omien kielellisten resurssien monipuoliseen laajentamiseen, kehitetään opettajien ja oppilaiden kielellistä tilannetajua. Koulussa tehdään konkreettisia kielitekoja esimerkiksi vietetään kieliviikkoa, jolloin kieliä esitellään päivänavauksissa, seinillä, blogeissa ja koulun nettisivuilla.
Kansainvälisyys osaamisena muodostuu tiedoista, taidoista, arvoista, asenteista ja tahdosta, jonka avulla oppija pystyy toimimaan demokraattisesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä. Yksi koulun toimintatapa on kannustaa oppilaiden ja opettajien kansainvälistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Kansainvälinen toiminta edellyttää tietoja, taitoja ja asenteita, jotka kehittyvät käytännön yhteistyössä harjoitellen. On tärkeä nähdä kansainvälisyys osana maailmankansalaiseksi kasvamista. Silloin siihen liittyvät vahvasti eri kulttuurien kunnioitus, eettisyys ja vastuullisuus.
Liitteet:
Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan tavoitteet
Kansainvälistymisen tavoitteena on antaa oppilaille ja henkilöstölle tiedollisia, taidollisia ja asenteelllisia valmiuksia toimia monikulttuurisessa ympäristössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Koulutuspoliittisen selonteon (OKM, 2021) mukaan kielitaito on keskeinen osa kansainvälisyysosaamista ja kansainvälinen yhteistyö asettaa kielitaidolle uusia vaatimuksia.
Kansainvälisyys kouluissa ei ole irrallista toimintaa, vaan kansainvälisyyden teemat sisältyvät osaksi koulun toimintaan. Koulut toteuttavat toimintaa omista lähtökohdistaan ja rakentavat oman näköisensä kokonaisuuden. Toiminnan perustana on opetussuunnitelma.
Kansainvälisyys kouluissa ei ole irrallista toimintaa, vaan kansainvälisyyden teemat sisältyvät osaksi koulun toimintaan. Koulut toteuttavat toimintaa omista lähtökohdistaan ja rakentavat oman näköisensä kokonaisuuden. Toiminnan perustana on opetussuunnitelma.
- Kansainvälisyyskasvatuksen integrointi osaksi oppilaiden jokapäiväistä koulupäivää.
- Koulujen kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen.
- Monipuolinen kieliohjelma.
- Joustavien koulupolkujen tarjoaminen eri maista tulevien perheiden lapsille.
- Kansainvälisten yhteistyöverkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen.
- Kansainvälisyystoiminnan suunnittelu osaksi lukuvuosisuunnitelmaa.
- Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen kansainvälisen toiminnan toteuttamisessa.
Kansainvälisyys asenteina, uskalluksena, ymmärryksenä
Miten koulussa huomioidaan erilaiset kulttuuriset taustat? Miten koulussa tuetaan oppilaiden kulttuuri-identiteetin rakentumista?
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu -oppimiskokonaisuuden mukaan kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.
Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä.
Kansainvälisyys merkitsee aitoa ja aktiivista vuorovaikutusta. Se on kykyä suhtautua ennakkoluulottamasti itselleen vieraisiin ihmisiin ja heidän kulttuureihinsa. Tämä edellyttää kieli- ja vuorovaikutustaitoja sekä tietoja eri kulttuureista. Tavoitteena on toista ihmistä arvostava asenneilmapiiri, suvaitsevaisuus, avoin elämänasenne ja vastuun ottaminen itsestä ja muista.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu -oppimiskokonaisuuden mukaan kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.
Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä.
Kansainvälisyys merkitsee aitoa ja aktiivista vuorovaikutusta. Se on kykyä suhtautua ennakkoluulottamasti itselleen vieraisiin ihmisiin ja heidän kulttuureihinsa. Tämä edellyttää kieli- ja vuorovaikutustaitoja sekä tietoja eri kulttuureista. Tavoitteena on toista ihmistä arvostava asenneilmapiiri, suvaitsevaisuus, avoin elämänasenne ja vastuun ottaminen itsestä ja muista.
Kotikansainvälisyys
Miten koulussa arvostetaan ja tunnistetaan oppilaiden, huoltajien ja opettajien erilaisia kulttuuritaustoja ja miten niitä hyödynnetään opetuksessa? Miten koulussa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa kansainvälistymisessä?
Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan omassa koulussa ja kotimaassa tapahtuvaa kansainvälistymistä monissa eri muodoissaan. Kotikansainvälisyys tuo maailman omaan kouluun. Se voi tarkoittaa oman koulun ja kaupungin kielelliseen ja kulttuurilliseen monimuotoisuuteen ja lähialueen yritysten kansainvälisyyteen tutustumista. Kotikansainvälisyys on helppo yhdistää eri oppiaineisiin. Kansainvälisyydestä tulee arkipäiväisempää ja samalla kulttuurien välinen ymmärrys ja globaalitietoisuus lisääntyvät.
Kotikansainvälisyys antaa kaikille oppilaille mahdollisuuden nauttia kansainvälisyydestä. Samoin koulun kaikki opettajat voivat omassa opetustyössään tuoda esiin kansainvälisyyden näkökulmia. Kotikansainvälisyyden kautta on myös mahdollista vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä avointa ja kunnioittavaa suhtautumista toisia ihmisiä, kieliä ja kulttuureita kohtaan.
Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa virtuaalisen yhteistyön toisen maan koulujen kanssa. Kotikansainvälisyys tuo kouluun kansainvälisiä oppimisympäristöjä ja oppimisen sisältöjä verkon välityksellä.
Konkreettisia työkaluja kotikansainvälisyyden toteuttamiseen (pääkaupunkiseudun kieltenopettajien ideoita kaikkien käyttöön): Kotikansainvälisyyden työkalupakki
tai voit kutsua kansainvälisen vierailijan kouluusi Erasmus kouluissa -ohjelman kautta.
Kansainvälisyyteen liittyviä järjestöjä ja toimijoita Kuopiossa ovat esimerkiksi Monikulttuurikeskus Kompassi ja Navigaattori. Luontevia yhteistyön muotoja voi löytyä myös Kuopion kaupungin ystävyyskaupungeista. Mikäli suunnittelet yhteistyötä ystävyyskaupungin kanssa, ota jo suunnitteluvaiheessa yhteyttä kansainvälisyys- ja PR-assistentti Pirjo Kolariin (yhteystiedot linkissä).
Lähteet: Kotikansainvälisyys - Kansainvälisyystaitoja kaikille (Opetushallitus)
Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan omassa koulussa ja kotimaassa tapahtuvaa kansainvälistymistä monissa eri muodoissaan. Kotikansainvälisyys tuo maailman omaan kouluun. Se voi tarkoittaa oman koulun ja kaupungin kielelliseen ja kulttuurilliseen monimuotoisuuteen ja lähialueen yritysten kansainvälisyyteen tutustumista. Kotikansainvälisyys on helppo yhdistää eri oppiaineisiin. Kansainvälisyydestä tulee arkipäiväisempää ja samalla kulttuurien välinen ymmärrys ja globaalitietoisuus lisääntyvät.
Kotikansainvälisyys antaa kaikille oppilaille mahdollisuuden nauttia kansainvälisyydestä. Samoin koulun kaikki opettajat voivat omassa opetustyössään tuoda esiin kansainvälisyyden näkökulmia. Kotikansainvälisyyden kautta on myös mahdollista vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä avointa ja kunnioittavaa suhtautumista toisia ihmisiä, kieliä ja kulttuureita kohtaan.
Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa virtuaalisen yhteistyön toisen maan koulujen kanssa. Kotikansainvälisyys tuo kouluun kansainvälisiä oppimisympäristöjä ja oppimisen sisältöjä verkon välityksellä.
Konkreettisia työkaluja kotikansainvälisyyden toteuttamiseen (pääkaupunkiseudun kieltenopettajien ideoita kaikkien käyttöön): Kotikansainvälisyyden työkalupakki
tai voit kutsua kansainvälisen vierailijan kouluusi Erasmus kouluissa -ohjelman kautta.
Kansainvälisyyteen liittyviä järjestöjä ja toimijoita Kuopiossa ovat esimerkiksi Monikulttuurikeskus Kompassi ja Navigaattori. Luontevia yhteistyön muotoja voi löytyä myös Kuopion kaupungin ystävyyskaupungeista. Mikäli suunnittelet yhteistyötä ystävyyskaupungin kanssa, ota jo suunnitteluvaiheessa yhteyttä kansainvälisyys- ja PR-assistentti Pirjo Kolariin (yhteystiedot linkissä).
Lähteet: Kotikansainvälisyys - Kansainvälisyystaitoja kaikille (Opetushallitus)
Kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys
Millaista yhteistyötä koululla voisi olla paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa?
Kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys tapahtuu yhdessä lähiseudun ja muiden kuntien ja toimijoiden kanssa sekä yhteisissä kansallisissa hankkeissa. Toiminnassa tutustutaan kansainväliseen osaamiseen kotimaassa. Yhteistyökumppaneita voivat olla myös yritykset ja tutkimusyhteisöt. Lisäksi voidaan tutustua kansallisesti merkittävien kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan.
Kuopion kaupungin kansainväliset verkostot
Ulkomaiden kulttuuri-instituutit ja lähetystöt tarjoavat tarjoavat mm. koulutusta, tapahtumia ja stipendejä sekä mahdollisuuksia kutsua vieraita kouluun. Esimerkiksi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Ranskan instituutti ja Goethe-Institut Finnland.
Kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys tapahtuu yhdessä lähiseudun ja muiden kuntien ja toimijoiden kanssa sekä yhteisissä kansallisissa hankkeissa. Toiminnassa tutustutaan kansainväliseen osaamiseen kotimaassa. Yhteistyökumppaneita voivat olla myös yritykset ja tutkimusyhteisöt. Lisäksi voidaan tutustua kansallisesti merkittävien kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan.
Kuopion kaupungin kansainväliset verkostot
Ulkomaiden kulttuuri-instituutit ja lähetystöt tarjoavat tarjoavat mm. koulutusta, tapahtumia ja stipendejä sekä mahdollisuuksia kutsua vieraita kouluun. Esimerkiksi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Ranskan instituutti ja Goethe-Institut Finnland.
Kansainvälinen liikkuvuus
Mikä on liikkuvuuden tavoite? Miten hanke yhdistyy opetussuunnitelmaan? Miten hanke yhdistyy koulun kehittämiskohteisiin? Mitkä asiat jäävät elämään koulun arkeen hankkeen päätyttyä?
Hanke on osa koulun arjen toimintaa: lukuvuosisuunnitelmaa, oppiaineiden sisältöjä, monialaisia projekteja ja tapahtumia. Oppilaat osallistetaan hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin. Sekä opettajilla että oppilailla on moninaisia tapoja osallistua hankkeeseen sen eri vaiheissa (suunnittelu, toimenpiteet, liikkuvuus, viestintä, raportointi). Hankkeen toimenpiteet nivoutuvat osaksi opetussuunnitelmaa ja koulun arkea ja ne näkyvät myös koulun oppimisympäristöissä. Hankkeesta myös viestitään aktiivisesti omalle yhteisölle ja sidosryhmille. Tärkeää on myös jakaa hyviä käytäntöjä muille ja mahdollisesti saada loppuraportista vinkkejä uusiin hankkeisiin.
Hanke suunnitellaan siten, että nekin, jotka eivät matkusta, pääsevät osalliseksi toiminnasta ja hyötyvät sen tuloksista.
Erasmus+ -ohjelma 2021-2027
Lähteet: Vastuullinen kansainvälisyys ja liikkuvuus (Oulun kaupunki)
Vastuullinen kansainvälisyys ja liikkuvuus – Oulusta Maailmalle (wordpress.com)
Hanke on osa koulun arjen toimintaa: lukuvuosisuunnitelmaa, oppiaineiden sisältöjä, monialaisia projekteja ja tapahtumia. Oppilaat osallistetaan hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin. Sekä opettajilla että oppilailla on moninaisia tapoja osallistua hankkeeseen sen eri vaiheissa (suunnittelu, toimenpiteet, liikkuvuus, viestintä, raportointi). Hankkeen toimenpiteet nivoutuvat osaksi opetussuunnitelmaa ja koulun arkea ja ne näkyvät myös koulun oppimisympäristöissä. Hankkeesta myös viestitään aktiivisesti omalle yhteisölle ja sidosryhmille. Tärkeää on myös jakaa hyviä käytäntöjä muille ja mahdollisesti saada loppuraportista vinkkejä uusiin hankkeisiin.
Hanke suunnitellaan siten, että nekin, jotka eivät matkusta, pääsevät osalliseksi toiminnasta ja hyötyvät sen tuloksista.
Erasmus+ -ohjelma 2021-2027
Lähteet: Vastuullinen kansainvälisyys ja liikkuvuus (Oulun kaupunki)
Vastuullinen kansainvälisyys ja liikkuvuus – Oulusta Maailmalle (wordpress.com)
Kansainvälisyyskasvatuksen organisointi ja resurssit
Henkilöstöresurssit / roolit ja vastuut koululla (suunnittelu, toteutus, arviointi tai kehittäminen).
Oppilaiden osallistaminen.
Yhteistyökumppanit ja verkostot (paikallliset, seudulliset, kansalliset ja kansainväliset).
Tiedottaminen (hanke ja hankkeen tulokset).
Rahoitusmahdollisuuksia: Opetushallitus
Liitteet:
Seuranta ja arviointi
Kansainvälisen toiminnan arviointi tehdään osana lukuvuosisuunnitelman arviointia (laadullinen ja määrällinen arviointi).
Koulut voivat käyttää arvioinnissa Opetushallituksen laatukortteja.
Korteissa kuvatut laatukriteerit ilmaisevat niitä seikkoja, joiden määritteleminen tukee laadukasta toimintaa. Korttien kysymykset on valittu niin, että niiden avulla voidaan arvioida sekä koulun että koulutuksen järjestäjän kansainvälisen toiminnan nykytilaa, sen suunnitelmallisuutta, opetussuunnitelma- ja oppijakeskeisyyttä sekä toiminnan lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia oppimiseen.
Korttien avulla voidaan tunnistaa toiminnan onnistumisia ja kehittämistarpeita sekä ohjata toimintaa entistä parempiin tuloksiin.
Laatukortteja on kaksi. Toinen kuvaa kansainvälistä toimintaa johtamisen/hallinnon näkökulmasta ja toinen oppimisen/opetuksen näkökulmasta. Kunkin kortin alussa on laatukriteerit ja sen jälkeen laadun kehittämisen kysymyksiä. Käyttäjän tarve ratkaisee, miten yksittäisiä kysymyksiä tai kysymyssarjoja käytetään.
Koulut voivat käyttää arvioinnissa Opetushallituksen laatukortteja.
Korteissa kuvatut laatukriteerit ilmaisevat niitä seikkoja, joiden määritteleminen tukee laadukasta toimintaa. Korttien kysymykset on valittu niin, että niiden avulla voidaan arvioida sekä koulun että koulutuksen järjestäjän kansainvälisen toiminnan nykytilaa, sen suunnitelmallisuutta, opetussuunnitelma- ja oppijakeskeisyyttä sekä toiminnan lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia oppimiseen.
Korttien avulla voidaan tunnistaa toiminnan onnistumisia ja kehittämistarpeita sekä ohjata toimintaa entistä parempiin tuloksiin.
Laatukortteja on kaksi. Toinen kuvaa kansainvälistä toimintaa johtamisen/hallinnon näkökulmasta ja toinen oppimisen/opetuksen näkökulmasta. Kunkin kortin alussa on laatukriteerit ja sen jälkeen laadun kehittämisen kysymyksiä. Käyttäjän tarve ratkaisee, miten yksittäisiä kysymyksiä tai kysymyssarjoja käytetään.
