Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kansainvälisyyttä käsitellään arvopohjassa, toimintakulttuurissa ja laaja-alaisen osaamisen kuvauksissa. Laaja-alaisuus on rakennettu tukemaan lapsen ja nuoren kasvua avarakatseiseen, kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta arvostavaan identiteettiin ja sellaiseen tapaan elää, jossa tavoitteena on kestävä tulevaisuus ja rakentava, aktiivinen osallisuus yhteisöihin, paikalliselta kansainväliselle tasolle.

Eri oppiaineiden opetussuunnitelman perusteet käsittelevät kansainvälisyyttä eri tavoin. Esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin, katsomusaineiden, kieliaineiden, maantiedon ja taide- ja taitoaineiden opetuksessa rakennetaan kansainvälisyyteen keskeisesti liittyviä tietoja, taitoja, arvoja ja osaamista. Monikulttuurisuus näkyy äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisällöissä esimerkiksi kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamisena. Se näkyy myös ympäristöopin opetussuunnitelmassa, jonka mukaan luonnon ja kulttuurisen moninaisuuden arvostaminen on keskeinen tavoite. Tavoitteena on lisäksi luoda oppilaille käsitys suomen kielestä suhteessa muihin kieliin ja kulttuureihin. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Kielitietoisuuteen kasvattamista ei nähdä ainoastaan kielenopetuksen tehtävänä, vaan se on osa koulun kaikkea toimintaa. Kielitietoisessa koulussa arvostetaan kaikkia koulussa opiskeltavia ja oppilaiden käyttämiä kieliä mukaan lukien paikalliset murteet. Eri kielet näkyvät eri oppitunneilla luontevasti, tunnistetaan eri kieliin kohdistuvia asenteita ja keskustellaan niistä, annetaan mahdollisuuksia oppilaiden omien kielellisten resurssien monipuoliseen laajentamiseen, kehitetään opettajien ja oppilaiden kielellistä tilannetajua. Koulussa tehdään konkreettisia kielitekoja esimerkiksi vietetään kieliviikkoa, jolloin kieliä esitellään päivänavauksissa, seinillä, blogeissa ja koulun nettisivuilla.

Kansainvälisyys osaamisena muodostuu tiedoista, taidoista, arvoista, asenteista ja tahdosta, jonka avulla oppija pystyy toimimaan demokraattisesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä. Yksi koulun toimintatapa on kannustaa oppilaiden ja opettajien kansainvälistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Kansainvälinen toiminta edellyttää tietoja, taitoja ja asenteita, jotka kehittyvät käytännön yhteistyössä harjoitellen. On tärkeä nähdä kansainvälisyys osana maailmankansalaiseksi kasvamista. Silloin siihen liittyvät vahvasti eri kulttuurien kunnioitus, eettisyys ja vastuullisuus.