Tämän tyyppiset tehtävät lasketaan tuloperiaatteen avulla. Tässä neljä erilaista esimerkkiä tuloperiaatteen käytöstä.

Kuinka moneen erilaiseen jonoon 4 henkilöä voidaan asettaa? Ensimmäinen jonon jäsen voidaan valita neljällä eri tavalla. Nyt yksi on jo valittu, joten seuraava jonon jäsen voidaan valita kolmella eri tavalla, kolmas jäsen kahdella ja viimeinen jäsen yhdellä tavalla. Tuloperiaatteen mukaisesti saadaan [[$ 4 \cdot 3 \cdot 2 \cdot 1 = 24 $]]​, joista jokainen muodostunut jono on erilainen.

Kuinka monta erilaista tanssiparia saadaan 4 henkilöstä? Tuloperiaatteen mukaisesti [[$ 4 \cdot 3 = 12 $]]​. Nyt tulos täytyy kuitenkin jakaa kahdella, koska tanssipari voi olla kahdessa eri järjestyksessä (esim. tyttö ja poika on tässä esimerkissä sama kuin poika ja tyttö). Tällöin siis erilaisia tanssipareja on [[$ \frac{12}{2} = 6 $]]​.

Kuinka monella tavalla voit nostaa taskussasi olevat 10 sentin, 50 sentin ja 2 euron kolikot yksitellen käteesi. Nyt kolikot jäävät käteesi, eikä niitä palauteta takaisin taskuun. Tuloperiaatteen mukaisesti [[$ 3 \cdot 2 \cdot 1 = 6 $]].

Taskussasi on 10 sentin, 50 sentin ja 2 euron kolikot. Kuinka monta vaihtoehtoa on nostaa kolme kolikkoa, kun kolikot palautetaan takaisin taskuun noston jälkeen. Nyt kullakin nostolla on kolme mahdollista vaihtoehtoa. Tuloperiaatteen mukaisesti [[$ 3 \cdot 3 \cdot 3 = 27 $]].