Muovijäte
Muovijäte
Vesistöjen rehevöityminen, erilaiset ilmansaasteet ja niistä johtuva kasvihuoneilmiö ja ilmaston lämpeneminen ovat puhuttaneet jo kauan. Osa tosin haluaa vieläkin kiistää esimerkiksi ilmastonmuutoksen olemassa olon ja varsinkin ihmisen vaikutuksen siihen. Tosiasia, josta ei tarvitse edes kiistellä, on muovijätteen kulkeutuminen elimistöömme, muovia on nimittäin löytynyt jo hanavedestäkin.
Aiemmin kotitalouksien jätteet oli tapana polttaa kotosalla tai haudata ne tontin nurkalle pois silmistä. Vielä tänäkin päivänä joillakin on tapana heittää muovinen karkkipussi ojaan ajatuksella, "Kyllä se sinne maatuu!" Aiemmin toki uskottiinkin, että muovijäte maatuu, mutta nykyään on todistettu tämä väittämä vääräksi. Muovi ei suinkaan maadu, vaan hajoaa yhä pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi, niin kutsutuksi mikromuoviksi. Luontoon jätetyt muoviroskat hajoavat siis ajankuluessa mikromuoviksi ja päätyvät sitä kautta ruokaamme ja juomaamme asti. Tutkimuksissa on jopa todettu joidenkin kalalajien syövän mieluummin mikromuovia kuin esimerkiksi planktonia.
Mikromuovien vaikutusta kaloihin ja ihmisiin voidaan tällä hetkellä vain arvailla, mutta ajatuksena muovin kulkeutuminen elimistöömme ei ainakaan kuulosta kovin hyvältä. Jääkäämme siis odottamaan tutkimustuloksia muovien vaikutuksista meihin, mutta sitä odotellessamme voisimme tehdä jotain, ettei ainakaan yhtään lisää muovijätettä päädy luontoomme. Tässä on jälleen yksi asia, johon me kaikki voimme omilla valinnoillamme ja toimillamme vaikuttaa!
Tehtäviä
1. Selvitä, mitkä ovat suurimmat mikromuovin lähteet.
2. Kerro kuvitteellinen tarina tai piirrä muovin matka muovipullosta ihmisen elimistöön.
3. Kerro, mikä on mielestäsi haitallisempaa lähiympäristöllesi, ilmastonmuutos, ilmansaasteet vai muovisaasteet? Perustele!
4. Pystyisitkö elämään muovittoman viikon? Mikä siinä voisi tuottaa vaikeuksia?
5. Kerro, mitä haittoja muovijätteestä on jo tälläkin hetkellä eläimille/ihmisille?
Aiemmin kotitalouksien jätteet oli tapana polttaa kotosalla tai haudata ne tontin nurkalle pois silmistä. Vielä tänäkin päivänä joillakin on tapana heittää muovinen karkkipussi ojaan ajatuksella, "Kyllä se sinne maatuu!" Aiemmin toki uskottiinkin, että muovijäte maatuu, mutta nykyään on todistettu tämä väittämä vääräksi. Muovi ei suinkaan maadu, vaan hajoaa yhä pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi, niin kutsutuksi mikromuoviksi. Luontoon jätetyt muoviroskat hajoavat siis ajankuluessa mikromuoviksi ja päätyvät sitä kautta ruokaamme ja juomaamme asti. Tutkimuksissa on jopa todettu joidenkin kalalajien syövän mieluummin mikromuovia kuin esimerkiksi planktonia.
Mikromuovien vaikutusta kaloihin ja ihmisiin voidaan tällä hetkellä vain arvailla, mutta ajatuksena muovin kulkeutuminen elimistöömme ei ainakaan kuulosta kovin hyvältä. Jääkäämme siis odottamaan tutkimustuloksia muovien vaikutuksista meihin, mutta sitä odotellessamme voisimme tehdä jotain, ettei ainakaan yhtään lisää muovijätettä päädy luontoomme. Tässä on jälleen yksi asia, johon me kaikki voimme omilla valinnoillamme ja toimillamme vaikuttaa!
Tehtäviä
1. Selvitä, mitkä ovat suurimmat mikromuovin lähteet.
2. Kerro kuvitteellinen tarina tai piirrä muovin matka muovipullosta ihmisen elimistöön.
3. Kerro, mikä on mielestäsi haitallisempaa lähiympäristöllesi, ilmastonmuutos, ilmansaasteet vai muovisaasteet? Perustele!
4. Pystyisitkö elämään muovittoman viikon? Mikä siinä voisi tuottaa vaikeuksia?
5. Kerro, mitä haittoja muovijätteestä on jo tälläkin hetkellä eläimille/ihmisille?