Esiopetuksessa teknologiakasvatusta toteutetaan lapsen maailmasta käsin. Tärkeää on, että lapsi itse tutkii, tutustuu ja rakentaa erilaisilla välineillä ja materiaaleilla. Tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään teknologiaa leikin ja pelien kautta (miten kaikki toimii?). Teknologiseen maailmaan kuuluu kaikki ihmisen tuot­tama lähtien lapsen tekemästä pienestä esineestä aina monimutkaisimpaan huippu­teknologian tuotteeseen.

Lasten kanssa tunnistetaan, havainnoidaan ja pohditaan arjen teknologisia ominaisuuksia, ratkaisuja ja lelujen toimintaperiaatteita. Havainnot ja pohdinnat koskettavat:

• välineitä ja materiaaleja
• ominaisuuksia
• kiinnitystapoja
• kokoa, mittoja, muotoja, värejä
• (tavoiteltavaa) rakennetta ja sen tarkoitusta
• tuotoksen arviointia (mm. kestävyyttä, ulkomuodon miellyttävyyttä)

Oppiminen tapahtuu lapsen omakohtaisen kokemuksen kautta keksimällä, suunnittelemalla askartelemalla, rakentelemalla ja ideoimalla uutta (esim erilaiset koneet ja vekottimet). Kekseliäisyys on teknologiakasvatuksen tärkeimpiä piirteitä. Teknologinen toiminta koostuu

• ideoinnista ja suunnittelusta
• itse tekemisestä ja teknologisista rooleista
• valmiista tuotoksesta ja sen mahdollisesta kokeilusta
• tuotoksen arvioinnista ja kehittämisestä sekä
• rakentamisprosessin dokumentoinnista (kuvaaminen, äänittäminen, piirtäminen, kirjoittaminen)

Teknologiseen kasvatukseen kuuluu ohjelmoinnillinen ajattelu. Ajattelu toteutuu opetussuunnitelmassa yleisestikin korostuvan yhdessä tekemisen ja itsensä toteuttamisen kautta. Laitteiden toimitaideoiden selvittäminen palvelee myös ohjelmoinnillista ajattelua. Ohjelmoinnillisessa ajattelussa tärkeimmiksi nousevat

• pulmien tunnistaminen ja ratkaiseminen (ratkaisuprosessi ja vaiheittainen eteneminen)
• samankaltaisuuksien tunnistaminen (vertaileminen)
• kokonaisuuksien purkaminen pienempiin osiin
• tarkkuus (vaihettainen eteneminen)

Teknologiakasvatuksen keskeisin oppimisen muoto esiopetuksessa on leikki. Rakenteluleikissä esineiden ja tuotosten syntyminen erilaisilla välineillä ja prosessin seuraaminen auttavat lasta ymmärtämään, mihin esineitä tarvitaan, miten ne toimivat ja miten niitä voi käyttää. Lapset saavat vastauksia itse kokeilemalla ja omien ratkaisujen löytämisellä. Rakennussarjat tarjoavat mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen teknologiseen toimintaan. Rooli- tai sääntöleikeissä toteutuu esimerkiksi ohjelmointia robottileikin muodossa. Leikissä on robotteja, joita ohjelmoijat ohjelmoivat toimintaohjeillaan.

Esiopetuksessa dokumentointi on merkittävässä roolissa. Sitä tehdessä käytetään teknologiaa. Teknologian käyttö toteutuu myös valmiiden oppimispelien ja -ohjelmien kautta sekä ilmaisun monet muodot oppimiskokonaisuuden käsityönopetuksessa.